Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Mutta koko heidän lapsuutensa oli alituinen taistelu huonekalujen kanssa, jossa taistelussa huonekalut aina pääsivät voitolle. Kotityrannit valitsivat tietysti ikävimmän ja kolkoimman huoneen, mitä talossa oli, lastenkamariksi ja sulloivat sen täyteen vanhaa pahanpäiväistä huutokaupparomua, ja sinne sitten kasvava polvi teljettiin.
Riistä, Taina, tyttäresi Ukko utran polven päältä. TAINA. Anna lapseni iloita, Pyhä on polvi laulajalla. AINO. Kuulen kummaksi sinua, Loitsijaksi, laulajaksi. Mutta päästä polveltasi. Tuoll' on toiset karkelossa. Siellä vartovi minua Kirrikin kulossa mielin. V
Mut päivä tää nous helmasta yön, nous helmasta vaivan ja hengen työn, nyt alla arkisten huolien ja maalina taistelun nuolien tulis uusi ja voimakas luoda polvi, ja tehdä jättejä kääpiöistä ja kaartaa taivaalle laajempi holvi, ja päästää aurinko vuorten vöistä. Mut voimat mistä?
Sillä paikalla missä minun ja minun toverieni pitäisi olla ikuistettuna Linnansillan päässä, vanhan Rinkiportin pielissä siinä on kaksi pronssista valettua naista. Tässä he kuitenkin ovat tavallaan olleet oikeassa, sillä miehuutta ei nykyinen polvi tunne. Nainen heille on kaikki kaikessa. Hänen turmelevan vaikutuksensa alaisina he unhottavat kunnian ja miehuuden vaatimukset.
Mikäpä voisikaan painavammasti ja räikeämmästi todistaa järjestelmänne monimutkaisuutta ja sotkuisuutta, kuin juuri se seikka, että oli välttämätöntä polvi polvelta riistää kyvykkäimmät henkilöt muilta aloilta ja muodostaa heistä erityinen opetettu ammattikunta, joka hädin tuskin kykeni edes hiukan ymmärrettävästi selittämään voimassa olevaa lakia niille, joiden kohtalo siitä riippui.
Niin sama hällä nytkin väki ois, uus polvi vanhaa juurta miehekästä, hän tietää, mitä sois se, mitä vois, siks synkistyin hän näkee, kun se väistyy pois ja otsa ylväs painuu häpeästä. On lähtenyt jo Döbeln vihan-vimmoissaan, rivinsä Palmfelt järjestää jo kulkuun, tuoll' laskee Gripenberg jo miekan voitokkaan. On hetket kalliit. Vihollinen laumoillaan jään yli ryntää saartain tietä sulkuun.
Päiv' ompi Elokuuta seitsemästoista tää, ja pyhäks sitä katsoo soturi harmaapää. Miss' Suomen lippu liehuu, hän sinne astelee, nähdäkseen kuin nyt Herraa Adlercreutz palvelee. Taas miel' on ukon kuulla kalsketta kalpojen, nuo vanhat tutut äänet, sävelet tykkien, näin muistiin johtaa nuoruus, sen uljuus, urhakkuus, ja nähdä verityössä kuink' kestää polvi uus.
Pian pääsi terveheksi; liha kasvoi kaunihiksi, alta aivan terveheksi, keskeä kivuttomaksi, vieriltä viattomaksi, päältä päärmehettömäksi, ehommaksi entistänsä, paremmaksi tuonoistansa. Jo nyt jaksoi jalka käyä, polvi polkea kykeni; ei nuuru nimeksikänä vaikerra vähäistäkänä.
Se saattaa kaikki olla yhden tekevää; ihmiset häviävät polvi polvelta, vaan hopea ei ruostu, raha elää kaikkina aikoina. Ja kuitenkin minä kadehdin ihmisten onnea, sillä kun oikein asiaa harkitsen, ovat he minua kuolemattomammat. Kun hopea ja kulta sekä koko maailman loisto häviää, elävät vielä ihmisten sielut ijankaikkisesti toisella puolen hautaa.
Siinä on läsnä se henkinen tarmo, jonka väistyneet sukupolvet ovat jaksaneet herättää, viljellä toimivaksi itsetiedottomasta kansasielusta; siinä on läsnä se elämäntapojen, elämäntunnon, elämänkaipuun hioutuminen, herkistyminen ja hienostuminen, joka polvi polvelta on virittynyt kansassa ja viljelty eläväksi yhteisomaisuudeksi jäyhän, karun elämän kamarasta; sillä on käytettävinään kaikki se aineellinen vauraus, joka kansan kaikkien menneitten ja nykyisten sukupolvien uuraan yhteistyön ylijäämänä on muodostunut vapaaksi, irralliseksi kansallisvarallisuudeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät