Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Tämän kuulee kauhistuen vaimo, Toki liikkumatta vuoteeltaan; Hikihelmet kylmät otsalt' kiirii, Kun hän hiljaisesti rukoilee: "Pelasta mua täältä, korkein taivas, Pelasta myös pieni poikasein! Täällä aina ahdistua ja tuska, Siellä rauha iankaikkinen." Niin hän hiljaisesti rukoileepi, Myrkyn riehuessa kankaalla, Villin petojoukon ulvoessa; Korkuudessa kuultiin rukous.
Kun puun tuon vehmastohon vehreähän upotin silmäni laill' lintumiehen, mi vaanintahan elämänsä tuhlaa, näin lausui hän, mi isää enemp' oli: »Nyt tule, poikasein! On jaettava paremmin aika, mik' on meille suotu.» Ma käänsin kasvoni ja nopsin jaloin lähenin Viisahia, joiden puhe minulta poisti matkan vaivat tyysti.
Se kuol ja kuollen laulaapi; Ma kuolen, vaan sun kauttasi, Kautt' sun, kautt' sun, Sun jaloillasi tok. Metsolainen. Ken yöllä ajelee myöhäiseen? Sep' isä on lapsukaisineen; Hän poikasta kainaloss' pitääpi, Hänt' syleilee, suojelee lujasti. Miks, poikasein, peittelet silmiä? Metsolaistako, isä, et näe sä? Metsänhaltiaa tuolla sauvallaan? Se, poikani, on sumupilkku vaan.
EEVA. Maksa pois korea rasiani. AAPELI. Rasia! Onko mailmanloppu tullut? Antavatko kuolleensa maa ja meri, kuolema ja kipenöitsevä helvetti? Kas tämäpä vasta päivä on. EEVA. Voi minä mieletön lapsi! AAPELI. Sinä portto, anna tänne sormukseni. EEVA. Hoo! kas tässä, poikasein. EENOKKI. Elä elä, veljeni. AAPELI. Ihminen, miksi narrasit mua hevosellani sinua kyydittämään huoneeseeni?
Sven Duuva kasvoi hartevaks ja vahvaks kumminki, Kun orja raatoi pellolla ja metsää raivasi; Olj ilosampi, nöyrempi kun viisat lieneekään, Hän kaikkiin töihin saatiin, vaan ne väärin teki hän. "Voi taivaan herra, poikasein, sä miksi aiotkaan?" Monesti ukko lausui näin ja huokas tuskissaan. Kun laulu tää ei loppunut, niin loppui kärsimys Pojalta, hänpä miettimään, min sieti ymmärrys.
Kun puun tuon vehmastohon vehreähän upotin silmäni laill' lintumiehen, mi vaanintahan elämänsä tuhlaa, näin lausui hän, mi isää enemp' oli: »Nyt tule, poikasein! On jaettava paremmin aika, mik' on meille suotu.» Ma käänsin kasvoni ja nopsin jaloin lähenin Viisahia, joiden puhe minulta poisti matkan vaivat tyysti.
LAURI. Nyt hyvin huomaan, että... LAMPINEN. Lauri, kuule! Pidätkö neidosta? LAURI. Mä rakastan Hellästi häntä, ettei kukaan luule... AINA. Sen aikaa sitte tiesin! Varmahan Tuo isäs onpi? LAMPINEN. Tule, tyttärein, Syliini! Lauri, hyvä on isä sulla. Tuo vaarins' on. Sä saat... LAURI. Mä saanko tulla? KILPI. Mun sylihini joudu poikasein!
Päivän Sana
Muut Etsivät