Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Jos luoksenne ma koskaan palajan, Tuon teille lohdun. GLOSTER. Herra teitä kaitkoon! EDGAR. Pois, vanhus! Käsi tänne! Voitettuna On Lear ja tyttärineen vankina. Kätenne! Tulkaa! GLOSTER. Täst' en liiku: voipi Mädätä tässäkin. EDGAR. Kuin? Taas tuo synkkyys? Pitääpi täältä lähtöänsä kestää Kuin tänne tuloaankin. Valmis olla, Siin' ompi kaikki. Tulkaa! GLOSTER. Aivan oikein. Kolmas kohtaus.
Sit'ei kielletä sinulta; Kuolla kumminkin pitääpi." Kuule, katso, Kalle Palmu, Jalo torppari totinen! Joka annoit aivan suuren, Seurattavan selkeästi, Esimerkin markkinoilla. Tuhat miestä tunnustaapi, Sata vaimoa sanoopi, Lapset laulavat sopissa, Ett'ei monta markkinoilla Palmun vertaista kuleksi.
Hetipä kirosi herra, Kesken syönnin synkeästi, Sanovi sanalla tällä: »Enpä tuota turkastakaan Luullut nyt minä poloinen Perkelettä petturiksi; Kun on ilkeä isäntä Pilannut parahan viljan, Tuolla lailla tuhrannunna. Ei sitä tieä ihmisrukka, Mitä syöä syntisparan Vasta vanhana pitääpi, Kun ei nuorna näitä nähty, Noita ruokia rumia.»
Pettäjä pani pahaksi: "Olis taittu tarpeheksi Myydä kolmehen satahan Parahasen penninkihin, Pantaa vaivaisten varaksi." Jesus vastas vaimon puolest', Tunnusti tehnehen hyvästi, Vakaisesti vielä vannoi, "Kussa kaiken ilman alla Saarnataan minun sanani, Pitääpi teko tämäkin Aina muistossa oleman."
Ei puhua hän enää saanut: häntä Kohotetulla sormellansa esti Nyt ruhtinas ja itse lausui noin: "Pitääpi teidän päiväkaudet nyt
Kyllä siellä kestiä kokenet, Kyllin kylmeä kakoa, Hirvestä saat pikku palasen, Oravasta aika paistin, Matkasta väsyttyäsi, Tien pitkän polettuasi. Mutta muistoa pitääpi Käsillä puhua paljon, Pantomiimilla pakista.
Lehdet puihin puhkeavat, Vesoovat suuret ja pienet, Metsät, vainiot vihoittavat, Kasvavat niityt ja niemet; Kukkaset ihanat kukoistuvat, Maast' maan yrtit ylös käyvät, Hajahtain makealt' päänäns'; Kuolleet elämään ihastuvat, Linnut, luodut kaikk' iloitsevat, Ilma on iloa täynnäns'. Herran ilmeit' ajatelkaa, Uskokaa hänt' hänen töistään, Hänen murhettans' muistakaa, Jonka hän pitääpi meistä.
Nuori neito kasvaessaan muka oli aina luullut: »Huolet loppui, työt väheni, Tämän illan istuimilla.» Mutta nythän: »Vasta valvoa pitääpi, Vasta huolta hoivatahan;
Se kuol ja kuollen laulaapi; Ma kuolen, vaan sun kauttasi, Kautt' sun, kautt' sun, Sun jaloillasi tok. Metsolainen. Ken yöllä ajelee myöhäiseen? Sep' isä on lapsukaisineen; Hän poikasta kainaloss' pitääpi, Hänt' syleilee, suojelee lujasti. Miks, poikasein, peittelet silmiä? Metsolaistako, isä, et näe sä? Metsänhaltiaa tuolla sauvallaan? Se, poikani, on sumupilkku vaan.
Kukas arvoaa asian Syänmaissa syntyneistä, Kuink' on kallis kauppakeino, Mikä taattava tavara, Rahasummat kuinka suuret. Yhden miehen mielen alla Kuleksivat kuohun päällä, Aalloilla ajeltavina, Vihurilta vietävinä. Ei tunne tupa-isännät Paremmin kuin palveliat Miehen toimesta mitänä, Joka haahen hallitseepi, Työtä tyyrissä tekeepi, Pimeissä perän pitääpi.
Päivän Sana
Muut Etsivät