Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
"Päästä Luoja, päästä luonto, Päästä päällinen Jumala, Päästä piika pintehestä, Tytär tyhjistä sanoista, Pakinoista partasuiden, Jupinoista jouhisuiden. Kuin on kuun kehästä päästit, Päivän päästit kalliosta, Niin päästä tämäkin neiti " Hei lempi, heräjä lempi! Nouse nuorin nostamatta, tervasköysin tempomatta. Onko niin, vai mitenkä? LOVIISA. Herra siunaa, kuinka minä peljästyin!
Nyt säpsähdin ja peljästyin sydämeni pohjasta. Hänkin näkyi kummastuvan: ruskeat silmänsä, joita minä oikein pelkäsin tuon kohtauksen jälkeen suljetussa salissa, katselivat minua eriskummallisesti säihkyen. Minä en ollut huomaavinani hänen iloisesti ojennettua kättänsä ja esittelin tätini Charlottelle. Kummastuksella huomasin äkkinäisen liikutuksen vivahtavan onnettoman rouvan kasvojen yli.
Mary näettekö puheli erään sotamiehen kanssa ja he kävelivät eteenpäin, ja siellä näytettiin nukkinäytelmää, jonka tähden unhotin katsoa minne he menivät; tuossa paikassa olivat näkyvistäni, enkä enää löytänyt heitä missään. Ensin peljästyin hyvin, mutta nyt olen oikein iloinen ettekö tekin ole?" "Olen, hyvin iloinen", vastasin kaikesta sydämmestäni.
Sanomaton sääli tuota syvästi loukattua miestä kohtaan liikutti minua ja nyt tartuin ainoaan jäljellä olevaan keinoon rukoukseen, ja lausuin sanani niin innokkaalla, hellällä äänellä, että itsekin siitä peljästyin. Ikäänkuin auringonsäteen valasemana kirkastuivat hänen kasvonsa.
Minä peljästyin, sillä minä voin piilopaikastani lukea ylpeän herttuattaren sydämestä, että hän varmaan antaisi vuosia elämästänsä, jos vaan voisi omanaan ottaa alas kuvan seinältä. Ei kukaan varmaan sinä hetkenä ollut suuremmassa salayhteydessä hänen kanssansa kuin minä minä onnen lapsi, jolle "toinen sielu" par'aikaa ilmoitti tunteitansa mitä liikuttavimmilla sävelillä!
Virkki, ja vanhus peljästyin heti saattajat käski tuomaan valjakon vaunuineen, ja he totteli joutuin. Nous ajamaan Priamos, veti taapäin ohjia tiukkaan; viereen Antenor kävi vaunuihin valioihin; Skaian portist' ohjasivat hepovaljakon vinhan. Vaan kun akhaijein ehtivät luo he ja iliolaisten, astuen vaunuiltaan elonkasvaja-maan kamaralle saapuivat välimaalle jo kummankin sotikansan.
Virkki, ja peljästyin heti totteli kieltoa vanhus. Vaan ulos uksestaan kuin leijona riensi Akhilleus, yksin ei, vaan seurana kaks asekumppaniansa, sankari Automedon sekä Alkimos, joita Akhilleus jälkeen Patroklon piti ystävinään yli muitten. Päästivät alt' iespuun hevot, muulit nuo, katon alle saattivat vanhuksen jaloäänisen airuen, hälle tarjoten istuimen; lukemattomat Hektorin lunnaat, tuomat vankkurien nelipyöräin, purkivat sitten, raitia jättivät kaks, ihanaisen myös ihoviitan, verhoitt' ettei ois palauttava häntä Akhilleus. Neitojen huoltaa käskettiin pesu, voitelu ruumiin ulkona, syrjemmäll', ett' ei Priamos sitä huomais eik' ylen kuohuksiin polotaattoa sais näky poian, tuskaan vimmaiseen, niin että Akhilleus kiihtyin hengeti löis hänet ehkä ja Zeun ikisääntöjä rikkois. Pesseet, voidelleet kun ol' öljyll' impyet ruumiin, sorjaan raitiin verhonneet sekä myös ihoviittaan, itse Akhilleus vuoteeseen hänet nosti ja vuoteen vankkurivaunuihin kera kumppanien valioihin; vaikertain hän ystävätään nimin huusi ja kutsui: "
Lily astui Kenelmin vieressä molemmat vanhemmat kulkivat muutamia askeleita edellä heitä. "Kuinka tuhma olin," sanoi Lily, "joka peljästyin niin kovin tuota luultua kummitusta! Minä en luule että todellinen kummitus voisi minua peloittaa, ainakaan ei jos näkisin sen täällä, tässä ihanassa kuunvalossa ja Jumalan pellolla!"
Minä peljästyin; astuin varovaisesti alas, ja sanomattomalla vaivalla onnistuin minä tikarillani saamaan lumen sen jalkain ympäriltä ja auttamaan sen takaisin kadonneelle polulle. Minä ratsastelin kauvan sinne ja tänne, etsien tietä tässä äärettömässä erämaassa. Viimein sen löysinkin.
Ensi kerran aioin jälleen viiden viikon kuluttua mennä sveitsiläisrakennukseen; tätini oli nimittäin muutamilla rivillä nuhdellut minua, että kovasti laiminlöin häntä, vaikka isäni jo oli terve jälleen. Etehisessä syöksi Charlotte vastaani. Minä peljästyin hänestä senkaltaista hurjaa voittoriemua en ollut milloinkaan nähnyt ihmiskasvoissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät