Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
No, pormestari pelästyi, hänen kasvonsa kalpenivat, ja hän oli vähällä lentää selälleen, mutta koska hän oli järkevä ja sukkela mies, sanoi hän itselleen: »Me olemme pahassa pulassa, mutta pysykäämme rohkeana. Pormestarien osa tässä maailmassa näkyy nyt kerta kaikkiaan olevan se, että he alinomaa saavat taistella kapinallista ihmiskuntaa vastaan.»
Kleassakin tämä outo näytelmä herätti huomiota, ja kun muuan jalo ratsu, lyhdyn valon häikäisemänä pelästyi ja hypähti syrjään ja yhä karkasi pystyyn ja oli vähällä heittää ratsastajansa seljästään, ja kun tämä taas hillitsi sitä ja pakoitti sitä pysymään paikoillaan, niin makedonialainen sotilas muuttui hänen silmissään Publiukseksi, joka varmaankin taisi hillitä ratsua yhtä hyvin kuin tämä.
Hän juoksi ulos portista, poika itkien hänen jälessänsä. Ei hän olekkaan täällä! huusi kartanonhaltija, kun olivat saapuneet aidan viereen. Poika seisoi aivan epätietoisena ja pisti ruskeat rystösensä silmä-kuoppiin. Minä puin sinut oljiksi, poika, jos et saa suustasi sanoja. Missä on Ellen, mitä on tapahtunut? Liina, joka nyt myöskin oli ehtinyt paikalle, pelästyi yhtä paljon kuin Andreas parka.
Ukko pelästyi niin kovin, että vaivalla saimme hänet estetyksi vetämästä minua oikeuteen noituudesta. Toisen kerran jouduin samanlaisen kepposen tähden vielä pahempaan pulaan. Minulla oli virkatoverina eräs lakitieteen professori Virginius, peräti hiljainen mies, jolle lystikseni tein tuon tuostakin pieniä kepposia.
Ja hänen ympärillään oli kuin yksi ainoa suhina ja pauhina, oli kuin metsä, maa ja vuoret olisivat sulanneet säveleihin. Poika pelästyi niin kovasti että lähti juoksemaan. Oli jo myöhä ilta hänen ennättäessä kotiinsa. Hän ei uskaltanut hiiskua sanallakaan missä oli ollut, hän ei uskaltanut sanoa kuulleensa koskenhaltijan soittavan.
Morgiana pelästyi ensiksi varsin pahasti, kun öljyn asemesta huomasikin leilissä olevan miehen. Mutta hän hillitsi mielensä ja vastasi ikäänkuin hän olisi ollut rosvopäällikkö: "Ei vielä, mutta kohta." Siten hän astui seuraavan leilin luo, josta hänelle tehtiin aivan sama kysymys ja niin edelleen, kunnes hän tuli viimeisen leilin luo, jossa oli öljyä.
Kalle pelästyi, jotta oli varsin hämmennyksiin joutumallansa, vaan samassa hän keksi hyvän keinon ja sanoi nyt huolettomasti: »Mitä tahdot, Junno?» »Tahdon kysyä: kuka oikeastaan olet? Mielestäni olen ennen nähnyt sinut. Miksi uhkasit äsken noin kamalasti? Kuinka sinä tunnet Maissin?» »Mitäs nyt horiset? Olenhan eversti Pöyhkösen palvelija enkä Maissi neidestä ole mitään puhunut.
"Pitääkö minun seista rauhassa ja katsoa, miten isieni talo palaa pääni päällä?" sanoi hän malttamattomana, samalla kun hän, niin nopeasti että Roosa pelästyi, veti ylleen päällysnutun, jonka hän aina jätti esihuoneesen, ja pani vieressä olevan lakin harmaille hiuksilleen. "Pitääkö minun muihin kunnianimiini saada ehkä vielä lisäksi: murhapolttaja?" Näin sanoen kiiruhti hän ulos.
Roosa pelästyi; mutta poistuminen ei enää ollut mahdollista, ja pienokainenkin alkoi hänen sylissään käydä levottomaksi. Niinpä meni hän rohkeasti edelleen pastorin ohitse, joka hyvin hämmästyneenä avasi tahtomattaankin portin ihan selälleen. Porstuassa tuli Roosalle vastaan vanha Wengel.
Kun paimen-poika kahdeksan päivän kuluttua tuli sinne karjan kanssa, hän melkein pelästyi Wapusta, niin kamalalle tämä näytti, mutta kun hän sanoi Wapulle: isäsi käski sinulta kysyä josko olet saanut tarpeeksi olostasi täällä ja josko nyt tahdot täyttää velvollisuutesi? silloin puri hän hampaansa yhteen ja vastasi: sano isälle että minä ennemmin annan kotkan syödä itseäni palanen palaselta, ennenkuin teen jotakin rakkaudesta häntä kohtaan, joka on minua ajanut tänne!
Päivän Sana
Muut Etsivät