Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
"Käyt minua etsimään kiiruimman kautta, etenkin jos hyviä uutisia minulle tuot. Sellaisia sanansaattajia minä aina runsain määrin palkitsen. Paina se mieleesi." "Ei pelkoa, että se unohtuisi, sire. Mutta kesken kaiken! Mitä, jos sattuisin näkemään yhtäläisen sormuksen jonkun toisen sormessa?" "Hän olkoon kohta ystäväsi, veljesi.
BRUTUS. Ei mun pitäis Velvoilisuuttas käyttää yli voimais: Lepoa, tiedän, vaatii veri nuori. LUCIUS. Min' olen nukkunut jo, hyvä herra. BRUTUS. No, sepä hyvä; untas saat sa jatkaa; En kauan sua vaivaa; jos ma elän, Sua palkitsen. Murhallinen uni! Noin lyijysauvallasko poikaa painat, Kun sulle soittaa hän? Hyv' yötä, lapsi! Ei sydänt' ole mulla herättää sua.
"Oletko nähnyt heidät?" kysyi hän. "Olen, herra!... Kiitetty olkoon Kristus ja kaikki muut jumalat siitä, että sallivat minun hyvillä uutisilla palkita kaiken hyvyytesi! Mutta minä palkitsen sen sinulle vielä paremmin, oi Osiris! Kautta tämän palavan Rooman palkitsen!" Tuli ilta, mutta puutarhassa oli valoisaa kuin päivällä, sillä tulipalon vauhti yhä kasvoi.
Kuka vaan löytää minun poikani joko kuolleena tahi elävänä, sen minä ruhtinaallisesti palkitsen! Joutukaa!" Onneton isä riensi järvelle ja heittäysi venheesen. Joukko kansaa seurasi hänen esimerkkiänsä. Elisabetin äiti heräsi vasta siitä voimattomuudesta, johon kauhistus oli hänen saattanut.
Kylänvanhimman ei tehnyt mieli siihen vastata, mutta vouti käski kertomaan kaikki sanasta sanaan. Sano vaan kaikki; eiväthän ne ole sinun sanojasi, vaan heidän. Jos puhut totta, niin minä sinut palkitsen, mutta jos salaat, niin syytä itseäsi ruoskaa saat. Hei, Kaisa, annas hänelle lasi viinaa rohkaistukseksi. Piika toi lasin, ojentaen sen kylänvanhimmalle.
Mutta työmiehet remahtivat riemuisiin hurraa-huutoihin, ja Lammin Pekka huusi repaleista lakkiaan heiluttaen: Eläköön nuori armollinen herra! Tämän minä aikamiehenä vielä palkitsen! Voudin talo oli kivenheiton päässä linnasta, järven rannalla olevalla kukkulalla, niin että siitä voi nähdä kaikki, mitä ympärillä tapahtui.
"Voi sinua Herran siunattu mies, kuitenkin!" niin puheli äiti, "kiittää pitää taivaallista Isää, sillä Hänhän se kaikki voi ja kaikki taitaa, mutta Hänpä se juuri sinullekin voimat antoi, sinä siunattu mies. Milläs minä vaivainen sinun hyväntyösi palkitsen ja maksan? Mutta eihän mointa työtä palkalla saakaan kuitiksi, sinä siunattu mies.
Sipo Nevalainen sillä hän se oli viittasi tyynnyttävästi kädellään, otti povestaan rahakukkaron ja lausui: "Minä tahdon tietää asian ennakolta. Ilmoita, onnistuuko se, mihin aion ryhtyä. Palkitsen sinua runsaasti." "Hahhaah", nauroi noita. "Sinä koetat eksyttää vanhusta; mutta sinä olet minua kerran kohdellut pahoin ja niinkuin silloin sanoin onni on sinusta kaukana."
Ja vaikka mitä tapahtuis tän' yönä, Se merkitkää, mut vaiti siitä olkaa; Palkitsen rakkautenne. Herran haltuun! Terassill' ennen kahtatoista teidät Siis kohtaan. KAIKKI. Teidän palvelijanne. HAMLET. Ei, ystäväni niinkuin minä teidän. Hyvästi! Aseiss' isänikö haamu! Ei oikein laita; konnuutt' aavistan. Jos yö jo oisi! Hiljaa, sielu, siksi!
Muuten niin ... kyllä minä sinun vaivasi palkitsen.» »Palkitsen», matki Jassu. »Ne ovat moneen kertaan palkitut, enkä minä tähän sen vuoksi ole ryhtynyt. Mutta oli oikein tuhannen tavalla ilkeätä nähdä, kun ne piinasivat ja pakottivat Santraa ottamaan sellaista nohjaletta kuin Ella, niin...»
Päivän Sana
Muut Etsivät