Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
VALTER. He ovat luottaneet minuun, olleet minulle ystävällisiä ja avuliaita ja minä palkitsen heidät sillä, että matkaansaan heille vahinkoa. Ei, tätä häpeätä en voi kärsiä. Minä ennemmin ammun itseni. KAUPPANEUVOS. Estätkö heitä sillä vahinkoon tulemasta? VALTER. En. Sehän se on. Ei ole asia sillä autettu. He kiroovat minun muistoani. Mutta mitä tulee minun sitten tehdä?!
Hän ravinnokseen saakoon murheen ruokaa Ja juomakseen vaan kyyneleitä suokaa, Siks kunnes rauhaan palaan jällehen Ja pahansuovan valheen palkitsen. MIKA. Jos hengissä voit rauhaan palata, Ei Jahve haastanut mun kauttani, En tietäis, tuntis pyhää neuvoansa. Mun puheen kuulkaa, kuninkaat ja kansa! ELIAB. Nyt Jahven ääni puhui. KANSA. Jahven ääni! Se meistä haastoi.
Jos päästät minut vapaaksi, niin minä palkitsen sinua moninkertaisesti. Korkeimman nimessä minä vannon, että pidän lupaukseni. Kalastaja tiesi, että henget pitävät aina lupauksensa, kun he vannovat jotakin Jumalan nimeen, sillä muuten heitä kohtaa ikuinen perikato. Ja ehkäpä hänellä ja hänen perheellään voisi olla jotakin hyötyäkin siitä, jos hän päästäisi hengen vapaaksi.
Kotvan ajan perästä oli Klaara tointunut entiselleen. Hän nousi ylös ja puhui hiljaa: "Edvard, ole elämäni turva; minä sinut uskollisuudellani palkitsen. Siitä asti kun erosimme olen nähnyt ja kärsinyt paljon. Minä olen ollut himojeni orja, tottelematon lapsi, mutta anna anteeksi kaikki. Nyt saat luottaa minuun. Olen voittanut itseni." "Teemme kaikki voittaaksemme kovan onnen, paetkaamme.
MARCUS. Patriisit ja plebeijit, yhteis-äänin Ja hurraa-huudoin Saturninuksen Siis valitsemme Rooman keisariksi: Eläköön keisarimme Saturninus! SATURNINUS. Titus Andronicus, sua suosiostas Mua kohtaan tämän päivän vaalissa Täss' ansiosi-mukaisesti kiitän Ja töillä hyvyytesi palkitsen.
Pyydä tavaraa, ja jos et suunnattomia vaadi, niin mielelläni sinut palkitsen." "Tuota melkein olen aavistanut", sanoi noita synkästi. "Kuinka ylpeä Nevalainen julkeaisi noita-raukkaa vaimokseen ottaa! Vähät siitä, jos hän siten yhden ihmisen maallisen onnen musertaa. Sitähän useinkin tapahtuu."
HILMA. En tiedä, miten teitä palkitsen. KARIHAARA. Siten, että pyyhitte kyyneleenne. Lähdemme hakemaan päällysvaatteenne. Sisältä kuuluu ankaraa melua. ANNA. Mikä se on tuo melu tuolla salissa? LETTO. Mitäpä se olisi tavallista kummempaa? ANNA. Ei tuo ole tavallista! EEVA. Sihvosen virittämä nuotio Onnen kapteenin vaihdosta alkaa viritä. LETTO rientää parvekkeen kautta.
Minä käyn äänettä, sykkivin sydämin kauppiaantalossa ja jokaisen ruokapalasen palkitsen harmilla ja mielessäni kuohuvalla vihalla; mutta minä kestän kaikkea täytyyhän minun vartioida kirjoituspöydän laatikossa olevaa kallista aarrettamme, minä en saa poistua ennenkuin Dagobert palaa!
Tulisina hiilinä lankee jokainen sinun sanasi minun sielulleni, nyyhkytti Anna raukka; sinä olet aina ollut niin hellä äiti ja nyt palkitsen minä sinun näin huonosti. Niin ei sinun pidä puhua, lapseni, sanoi Liina rouva lempeästi, äidinrakkaus ei odota mitään palkintoa, mutta kenties sinä et olekaan täydellä vakavuudella koetellut sydäntäsi?
Hywä Nikoteemus, minä olen köyhä kappelin pappi, sotaisina aikoina en ole saanut täysiä saatawiani, en tiedä miten palkitsen waiwasi ja suuret kulunkisi." "Oh, se ei tule kysymykseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät