Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
Jaa, eikö me sitten elettäisi vanhuuteen asti? toisti Sakris. Sinun päällesi minä luotan. Sano tykö, mitä tahdot, että saisit kaikkea iloa? Tahdotko sinä uuden kläningin ... ensin. Mene ja osta se itsellesi... Ja osta kaikkea ... mitä mielesi tekee! Sakris kaivoi poveltaan lompakkonsa, vanhan ja kuluneen, ja ojensi sen Nelmalle.
Sitten hän vielä lisää: Tolpan Pirjolta olisin minä jo monta vuotta sitten saanut ostaa samanlaisen taulun, mutta minä en osta rahalla kalliin Vapahtajani kuvaa, enkä semminkään, en milloinkaan sitä loitsijan ja taikuri-eukon kädestä osta. Näitä viimeisiä sanoja lausuessaan nousivat vedet ukon silmiin, emmekä minä ja äitinikään voineet olla kuivin silmin.
Nevan neito vettä kantoi, Läpi linnan; lähtehestä; Notkui korvot, notkui koivut, Neion nuoren olkapäillä. Kelle neito vettä kantoi? Isollensa silmivettä: "Pese iso silmiäsi, Tahi karsi korviasi! Mene iso ilvesmaalle; Osta sieltä ostamia, Itsellesi ilveshattu! Mene siitä Puolan maalle; Osta sieltä ostamia, Pojallesi puolahattu!
Se, että hän kaukaa on etsinyt sitä, mikä on ollut ihan hänen likellään... Kauniista naisesta kannattaa aina maksaa hänen painonsa verran kultaa, mutta naista, joka sinua rakastaa, et saa hinnalla millään. Häntä et osta kaikilla Verreksen aarteilla.
Läksinpä minäi muinen, Läksin mie kauas kalahan: Tuuli voitti, airo taittui, Vene haapainen hajosi. Panin sormet soutimeksi, Peukalon perämelaksi; Souin sormin saaroselle, Kämmenin käpysalolle, Niin veistin venon paremman, Laitin purren pulskahamman. Sie osta ori parempi, Varsa kahta kaunihimpi." Ostin mie orihin uuen, Varsan kahta kaunihimman.
"Enhän tuota ole paljon epäillyt ennenkään, mutta sen paremmin uskon sen asian nyt todeksi, kun olen sen saanut kuulla omilla korvillani vieraan suusta", sanoi Kirri, suuresti vakuutettuna asian totuudesta. "Eikö emäntä osta nisuja? sanoi Lillu, syvästi huo'aten, kun havaitsi puheensa tehneen isännässä toivotun vaikutuksen.
Hän istahti ja kirjoitti paraimmalle ystävällensä Helsinkiin seuraavan kirjeen: "Oma Ystäväni! Heti kun olet saanut tämän kirjeen, niin mene kirjakauppaan ja osta mulle eräs kirja, jonka nimeä en minä itsekään tiedä, mutta jotain tuollaista se on; 'Gentilhomme' tai 'Das Gesellschaftsleben, sanalla sanoen osta semmoinen kirja, jossa on hyviä neuvoja seuraelämää varten.
Hän pani portaalle nisuleivän ja Marian uuden nuken ja astui kirjakauppaan. Hän muisti majurin sanat: «Osta rahalla mitä tahdot!« «Antakaa minulle kuvakirjoja tällä rahalla« sanoi hän ja pani riksinsä kirjanmyyjän eteen. Kirjakauppias katsoi pitkään poikaa. «Mitä kirjoja sinä tahdot? Mistä olet tuon rahan saanut?« kysyi hän.
Ihan piti itkeä sinä iltana, enkä saanut sitten unta koko yönä. Ja heti toisena päivänä minä sakset käteeni ja ratkomaan hametta. En olisi sen koomin pannut sitä päälleni, en vaikka! Täkin päällisenä se nyt on ja siinä se menettelee. Mutta silloin minä lujasti päätin, etten kuuna kullan valkeana minä enää täältä leninkivaatetta osta, ei niin hyvää tule.
"Mrs Bawtrey myisi mielellään tämän puodin. Hän alkaa jo käydä vanhaksi ja kivulloiseksi, mutta ei kukaan osta sitä; jos Will saisi tämän puodin, niin minä voisin sitä hoitaa mutta ei sitä kannata ajatellakaan." "Mitä puotia te tarkoitatte?" "Tuota!" "Missä? Minä en mitään puotia näe." "Mutta se on kylän puoti ainoa mikä löytyy, jossa postikonttoori on." "Ah!
Päivän Sana
Muut Etsivät