United States or New Caledonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun olemme kaukana, oikein kaukana entisistä lapsuuden-seuduistamme, niin silloin vasta huomaamme, kuinka rakkaita ne meille ovat, sanoi Joju. Lieneekö tämä paikka sinulle rakkaampi, kuin sedän koti Helsingissä? sanoi Sakki. No sitä en juuri tiedä... Sepä se on, se on niin, että missä meidän osaksemme on tullut enimmän onnea maailmassa, se paikka meille kalleimmaksi jää.
NEITSY JANNE. Mutta eteenpäin elävän mieli. Meillä on ilon ja onnen päiviä edessämmekin. Eikö niin? HILMA. Jumala suokoon. NEITSY JANNE. Jumala venettä viepi, miehen on mela kädessä. Riemulla me käymme maailmaan Elämän kohtaloita koettamaan, Tokko myrskytuulin, vaiko hymyhuulin Onni osaksemme rientänee. HILMA. Kuule, Janne, jätä minulle se rintarahasi talteen.
Ruumiillisten tarvetten puolesta tulemme sangen hyvin toimeen. Jumalan armost' on osaksemme tullut, ett' olemme alkaneet käsittää syntisen elämämme, jossa vaeltaneet olemme, ja Jumalan armosta tahdomme me nöyryydessä liittyä Lunastajahan. Koko seurakunta enemmän kuin monen monet terveiset."
"Joko isä tuli kotia?" kysyi Lyyli äkkiä. "Jo," kuului vastaus, kuin maan alta. "Mitä nyt on tapahtunut?" kysyi Lyyli säikähtyneenä, sillä hän huomasi Hanneksen puheessa ja käytöksessä jotain erinomaista. Hannes ei vastannut mitään. Lyyli laski kätensä hänen kaulalleen ja sanoi: "Sano pian rakas Hannes! Kärsikäämme yhdessä, mitä on osaksemme tullut. Elä salaa minulta mitään. Sano, sano!"
"Wanhin; ja onpa siinäkin ollut wastusta meidän osaksemme, saadessamme häntä ihmiseksi", sanoi ukko, ikäänkuin peläten, että taas uusisin sen ikäwän lasten kuolemajutun. "Wäwynne näyttää kelpo=mieheltä?" "Onhan se; tawallinen työmies se on." "Minusta näyttää siltä, että hän on parempi kuin tawallinen", wäitin ukkoa wastaan.
Niin noustiin ylös tuota jyrkkää pihamaata ja pian oltiin tuossa pesotuvan takana olevassa mummon peräkamarissa. Vieras sai istua tuolille pöydän päässä ja Elsa meni panemaan vettä tulelle. "Se olikin oikein hyvä ja hauska kyyti, joka meidän osaksemme tuli!" sanoi mummo. "Helpottaa se hiukan kävelyn vaivaa, kun pääsee vettä myöten", vastasi mies, samalla katsahtaen akkunasta ulos.
"Sanotaan, ett'ei ole helpompaa hallita omaisuutta kuin sitä hankkiakaan, ja senvuoksi meidänkin osaksemme, jotka juuri olemme sellaisia 'hallitsijoita', varmaan tulee hiukan kiitosta, ja vielä enemmän senkautta, että me taidamme oikein järjestää, käyttää, selittää ja säilyttää sitä, mikä ennen on ollut olemassa.
Se on meidän kohtalomme mikäli osaksemme on mitään säädetty. Nyt pidän teistä kiinni tämän illan. Tres faciunt collegium! Ja semmoisella äänellä, joka kaikui läpi koko talon aution, vain puolittain korjatun vanhan "palatsin" hän huusi: Luigi! missä sinä olet, senkin hutilus? Tuo valoa, viiniä, appelsiineja mutta pian!...
Minä toivoin loistavaa vastaanottoa, turnajaisia, karuselleja, juhlamenoja sekä juhlapitoja; mutta sen sijaan ei meidän osaksemme ole tullut muuta kuin yksinäisyyttä ja unohdusta. Ylhäisin vieras, jonka kuningas esitti meille, oli mustalaislurjus, jonka välityksellä hän käski meidän hoitaa kirjeenvaihtoamme Flanderissa olevien ystäviemme kanssa.
Jo laulun alkupuolessa tulivat läsnäolijat toinen toisensa perästä luoksemme ja lopetettuamme saimme ylen runsaat kiitollisuuden osoitukset osaksemme; vanhat herrat kiittivät minua erittäin, vertaillen minua leivoseen ja Jumala tiesi mihin kaikkeen. Charlottekin tuli rientäen. Hän syöksi luokseni ja laski käsivartensa ympärilleni.