Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
ELINA. En sua koskaan heitä, kaunis tyttärein. ALMA. En sua koskaan heitä, kallis kallis äiti! Yhdessä me suremme ja iloitsemme, Yhdessä me elämämme kiirastamme Pyhäin kaltaseksi alla rauhan viirin. Ja niin viimein, koska tyyni ilta onpi, Kuolon enkel' kolkuttakoon ovellemme, Meitä kutsuen, ja seuraammepa häntä Hymyhuulin, kuni vaimo hurskas tuolla, Valkeuteen ihmeelliseen käärittyinä.
"Tuollapa on Elina roua, Tuolla taivahan talossa, Ylisessä ymmärkissä, Jalan juuressa Jumalan, Kuuen kynttilän e'essä, Kultakirjanen käessä, Pikku poikanen sylissä, Uolevi oven e'essä. Tieän myöski Klaus Kurjen " Kussast' onpi Klaus Kurki?" "Tuoll' on, tuolla Klaus Kurki, Alaisessa helvetissä, Kannukset vähän näkyvät, Jalat alta kiilustavat.
Hän nähnyt on onnessa kansan ja nähnyt onpi sen yöss' siin' istuvi muistojen urho, mut toivojen sankari myös. Näin juhlivi Väinön kansa, näin juhlivi Väinön maa ja ilma on onnea täynnä ja toivojen tuoksuntaa. Meri kuohuvi kunnahan alla, kilo laineill' leikkiä lyö ja kauvas kumpuja kaartaa käen kukkujen kultavyö.
Voi sentään sitä viinaa! Se naisetkin saa hulluiksi, Saa viisaat toisten nauruksi, Se väärään viepi uraan Ja viimein kaataa kuraan. N:o 2. Possilan kylmä kylpy. Anttipossin huvilassa Onpi olut-tupa. Siellä ollaan humalassa, Ai, kun siell' on hupaa! Sinne lähti Hutikainen, Vanha juomaratti, Kanssaan Jussi Jöröläinen Sekä Renttumatti.
"Ei suinkaan, niin kauan kun Douglas on vapaudessa ja täydessä mahtavuudessaan", vastasi Albanyn herttua. "Mutta, jalo kreivi, tulkaa kanssani, niin näette kuinka heikolla pohjalla teidän voimanne täällä onpi." Douglas hyppäsi alas hevosensa selästä ja seurasi monijuonista liittoveljeänsä ääneti.
Mitä onpi jäljellä, paitsi teidän voimanne, jolla häntä voisi liikuttaa? Sillä minä puolestani tahtoisin mieluisammin että niin hyvin tämä, jota nyt kirjoitan, kuin sekin, jota ennen olen senaatissa valittanut, olisi perätöntä, kuin että kurjuudellani näyttäisin sanani todeksi.
Suuri kello, suuri kello kirkon tornissa Vahdin kanssa, vahdin kanssa astuu sovussa. Yöks' jo päivä taipuu, Lapset maata vaipuu. Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Vanha kello, vanha kello käypi seinällä, Huutaa meille, huutaa meille: nouskaa sängystä! Aamuhetki raitis Onpi kullan kallis! Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Niin käy aika, niin käy aika Luojan tahdosta.
Hänehen ei Ajan hammas pysty, voittanut hän onpi kuolon vallan, sillä hän on unelmainsa urho ja hän täyttää, mitä monet tuumii. Noin se kertoi kerran templin pappi mulle aurinkoisen alas mennen. Vaiti istuin. Vaikes kertojakin. Himmenivät Himalayan huiput. Yössä yksinänsä koskein kuohu pyhän virran pyörtehiltä kuului.
Näinpä puhkes moni lausumaan: "Kullakin on täällä tehtävänsä, Jonka saanut onpi Luojaltaan, Jonka täyttää tulee eläissänsä. Ehkä kulkulaisna laulaissansa Tehtäväns juur' täytti Laulu-Hansa!" Mustalainen. Yksin kulku kolkoks käy. Terve matkamiesi! Mustalaisen seura suo hupaa kukatiesi. Kulkenut oon iloiten Halki maitten useitten. Koti kaikkialla Mull' on taivasalla.
Sana tuo sepä sattui paikallen, kuin sattuiki, siis heikoks teitä en mainita saa, vaan kiittää teistä ma voin Jumalaa: sydän onpi se, ei käsivarsi, joka voimia kasvattaa!"
Päivän Sana
Muut Etsivät