Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Eräs akka, joka kulki maantiellä, näkyi myös sinne pyrkivän, ja Junno pidätti hevosensa kysyen akalta: »Miksi tänä päivänä ihmisiä kirkolle rientää?» »Siellä vihitään meidän nuori pappimme, maisteri Salo, ja puutarhuri Kylvön ihana neiti.» »Vai niin», vastasi Junno ja ajoi myös kirkolle, ajatellen sydämmessänsä: »Maissi on veljeni oma. Mannia on aina onnetar suosiellut.
Oi, te kesäiset pohjolan yöt, joina aurinko loistaa Myötään, päilyen veen vienossa taivahan kans'! Teille jos Onnetar sois mun vielä, niin tuntisin kaikki, Saaret ja salmet, ja myös taivaalla tähdet ja kuun. Siellä mun mieleni on ja siellä mun muinoiset muistoin, Sinne mun kultani jäi, sinne mun ystävän' myös.
"Ihmeitä tapahtuu, jos itse uskallamme ihmeitä tehdä; kohtalo kääntää meille kauniimman puolensa, kun meillä on uskallusta silmiämme räväyttämättä sitä silmiin katsoa. Jos Onnetar meitä karsaasti katselee, uskallusta vaan, ei muuta, ja sitä kyllä ylhäältä saamme, jos pyydämme.
Että tuo oikullinen Onnetar tekisi hänelle tepposiansa ei hetkeksikään johtunut hänen mieleensä. Asia huudettiin esille. Kaapo vaati oikeudessa, että Risti-korven Mikko, jonka kanssa hänellä ei ollut mitään kontrahtia, tuomittaisiin heti muuttamaan torpasta pois.
Punastuen ja vavisten läksin matkalle, sillä minä pelkäsin kovin noita suuria poikia, joilta pian voisin saada selkäsaunan; mutta onnetar oli varsin suotuisa jo heti ensi päivänä, sillä oitis kouluun tultuani tapasin lapsuuteni morsiamen Susie Morril'in. Ah! miten soma tyttö hän oli! Kun hänet ensin huomasin seisoi hän koulusalin ovella.
Neljäs kohtaus. Seutu sama. Huone hovilinnassa. ANTONIUS. Eros! Asuni, Eros! CLEOPATRA. Nuku hiukan. ANTONIUS. Ei, kyyhkyni! Eros! Asuni, Eros! Jos onnetar ei tänään meitä suosi, On syynä uhkamme. No! CLEOPATRA. Suo mun auttaa. Mihinkä tää? ANTONIUS. Oi, älä! Sydäntäni Vain varustele. Väärin! Noin, kas noin! CLEOPATRA. Ei, anna minun. Nyt se kelpaa. ANTONIUS. Hyv' on. Nyt meill' on onni.
Minulla on siis kaksi kotimaata tai oikeastaan yksi, sillä yhtä kansaa on Karjalan suuri heimo, vaikka Onnetar on sen ajaksi kahtia jakanut. Varttuessani tuli minusta pulska tyttö, sanottiin, ja moni nuori mies hyöri ympärilläni, mutta minä en heistä huolinut. Vihdoin näin nuorukaisen kauniin ja ujostelevaisen. Kohta ymmärsimme toisiamme.
»Silloin tunsin ennestään minulle uppo-oudon rakkauden vastustamattoman voiman... Silloinko... Oi silloinko jo onnetar kuiskasi: Tuossa on kotisi, tuossa, jonka akkunat nyt leimuvat kuni tulessa, syttyneet taivaan rannan hohtovalosta... Oi tuossako todellakin on minun kotini... Se on selittämätöntä.»
Onnetar!... Mit' ompi onni? SORRI Se lahj' on. Jumalien antama. LALLI Haa! Lahja! Jumalien antama! Niin on tuon lahjan arvo mitätön Ja lahja itse kehno, pysymätöin! Se on kuin syksyllä on hattaroitten Ja kiertopilvein lähettämä lumi. Sen lahjan saaneen onni kurjempi Ja kovemp' on kuin sitä vailla jääneen. Sumua, usmaa ompi kaikki tyyni!
"Syö ja juo sillä välin", sanoi hän asetellen ruohikolle vähän ruokaa, "äläkä ole alakuloisena. Onnetar voipi tavallisen ihmisen ylentää eli alaspainaa; mutta viisaan ja sotilaan tulee halveksia hänen oikkujaan".
Päivän Sana
Muut Etsivät