Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Samassa silmänräpäyksessä muisti Antti, että Jukke on murhamiehen sukua, että hänen isänsä veli on miehen tappaja ja hänen vanhimman, jo kauvan toisista eronneen veljensä poika on miehen tappaja, niin sälähti läpi sielun kauhistava tunne: »Tuossako on minulle murhan isku?»
Silmänräpäyksessä kuohahtivat veret kasvoissa tuskaisen näköisiksi ja huokauksen seasta kuului sanat »Vaivaistalo... Tuossako vanhuuteni turva ... tuossako... Mitä kertoiletkaan päivistä satavuosien, koska ajansyömä päätösi murtuu alas kuni tuon linnan tuolla kosken helmassa?
»Silloin tunsin ennestään minulle uppo-oudon rakkauden vastustamattoman voiman... Silloinko... Oi silloinko jo onnetar kuiskasi: Tuossa on kotisi, tuossa, jonka akkunat nyt leimuvat kuni tulessa, syttyneet taivaan rannan hohtovalosta... Oi tuossako todellakin on minun kotini... Se on selittämätöntä.»
TERHI. Hyvin käsket, suur' emoni, Täytän tahtosi paremmin. LOUHI. Turjo! tuossako isäntä? Kuin lumessa mäyrä, torkut! Muista Pohjolan parasta! Onneasi muista! Onni? Noutajat, enempi oltta! Onni on humalan kukka, Jonka Pohjola pusersi Häähumala haihtuvainen, Siinä onni!
Kun neiti Fanny sanoi noin pitkään: "Oo ", oli hänen äänessään selvä ajatus: Tuossako nyt siis oli se sinun suuri aatteesi! Kaikkea malttia menettämättä tuli Liisa kuitenkin sisälle. Mikäs on? kysyi isäntä hiljaa häneltä. Vettä tulee! Jaska nostettiin ylös vyötäisiä myöten märkänä.
On sydän niin laaja ja pohjaton kuin merten aavikko tyynellä on, kuin hetken huoleni haipuis! On määrätön katseeni kantama ja rinnassa soi niin kummalta kuin kaikkeus-kannel se oisi. Kuin pientä on kaikki mun ympärilläin! ja tuossako ennen ma elämän näin sitä tuskinpa uskoa voisi? Niin heikot ja alhaiset aatteiltaan, niin köyhät on kaikki he sielultaan, mitä suurta on nuorisolla?
Ellen erehdy, eikös hänkin ole juuri neidin kotiseudulta? On, kyllä hän on, sanoi Helena. Mutta sydämmessään hänellä kaikki pysähtyi. "Tuossako se mies siis istuu vangittuna, muutama askel minusta, kauheata, kauheata!" ajatteli Helena. Hän on jo puoli vuotta meillä ollut, sanoi tirehtöri. En todella ymmärrä kuinka tuo juttu on niin pitkälle venynyt. Tietysti hän tulee Kakolaan.
Mikä rähjä, mikä vinosuu, vääräsääri, kierosilmä lappalainen luulee hänessä suuren haltijan asuvan! Tuossako, ihmiskäsin tehdyssä ihmisen kuvassa haltija mieluummin asuisi kuin omassa kasvattamassaan puussa, jonka siemenen kylvi siihen salojen siintäväin keskeen, vetten välkkyvien vaiheelle?
Hetkeksikään ei hänen mieleensä johtunut, että tämä nainen oli ollut hänen omanaan ja varmaankin yhä ajaisi takaa sitä, jonka oli vallottanut. Oliko hänet vallotettu ja tuossako nyt nukkui vallottaja?... Hän tiesi, että jos hän koskaan saisi luoduksi pysyvän teoksen maalarina ja runoilijana se voi olla vain nainen. Puettuna, riisuttuna: aina vain nainen. Tässä oli nainen riisuttuna.
Sitä ei ihminen kestä, tulee viimein höperöksi. MIKKO. Ole vaiti. Tuommoisesta alituisesta hopotuksesta luulet hänen sitten paranevan. Heitä hiiteen. Katsopas tänne, Topra! Tokko muuttuu iloiseksi mielesi? TOPRA-HEIKKI. Tuossako te niitä pidätte? Päättömät kollot! Eikö teillä ole järkeä sen verran että hakisitte niille piilopaikan.
Päivän Sana
Muut Etsivät