Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Meni hän tupahan tuosta eipä tunneta tuvassa: "Mistä vieras veen takoa, kusta kulkijain kotoisin?" "Etkö tunne poikoasi, tunne et lastasi omoa, jonka Untamon urohot veivät kanssansa kotihin ison vaaksan varrellisna, emon värttinän pituisna?" Emo ennätti sanoa, vaimo vanha lausuella: "Ohoh poikani poloinen, ohoh kurja kullansolki!
Se on julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Jos annan sinun mitellä, Ellös lukkohon lukitko, Elä paina palkimehen Elä pihtihin pihistä; Vast' on lukko laajittuna, Ei vielä avainta saatu, Ei lukot käsin lutise, Loirat sormin sorkuele." Antoi luojansa mitellä Tuota kauloa omoa, Kuin oli pitkä, kuinka paksu, Kuinka poikelta leviä.
«Ethän hennonne hylätä Kelpo käskylaisiäsi, Kutka kuin omoa lasta Niin suaitsemme sinua? Kuin härätki hylkeäisit, «Hatasarven» ja «Kukanki», Joien ei kaltaista kohata Maan kaheksan markkinoilla»? «Kuinka kaikki hylkeäisit Hilpeät huvittelusi? Kuka myllyhyn menisi, Kaksi säkkiä selässä? Ken kivet kohotteleisi Käsivartensa varassa Myllypoikien peloksi, Haitukkojen hämmästellä?»
Meni metsähän kesolla, Lintu lauleli lehossa: »Ele itke, neito parka, Yhtä sulhoa ijäti, Kyllä saat sä toisen kullan, Sulhon vieläki paremman, Tuo sulle sinisen silkin Sekä sormukset soreat, Tuopi uuet ummiskengät, Sekä pasmakat paremmat.» Neito vasten vastaeli: »Jos saisinki toisen sulhon, En mä saa sinä ikänä, En omoa kullaistani». Kant.
Vielä on sukumme suuri, Lankomme laveat kyllä, Vesi suuhusi vetäypi, Jos vaan maltat muistossasi Unkaria urhoollista, Kummin heimoa omoa, Jok' on virrat vastustellut, Mylläykset maahan lyönyt, Kumoukset kannustellut.
Tuopa poika pohjolaisen, itse Pohjolan isäntä, sinne siirti silmiänsä pä'in kauloa omoa. Tuop' on lieto Lemminkäinen siinä lyöä silpahutti, iski miestä miekallansa, kavahutti kalvallansa. Löip' on kerran luimahutti: laski pään on päältä olka, kallon kaulalta sivalti; vei kuin naatin naurihista tahikka tähkän olesta, evän kaikesta kalasta.
Jo nyt lauluni lopetan, Kosk'ei aika myöten anna, Vaikk'ois vielä virkkamista Paavon tuhmista tavoista, Juomisestakin jutella, Kuinka viina vietteleepi, Viepi voiman viisahalta, Ymmärryksen oppineelta, Panee maata pyllyksiinsä, Viisahankin vierehensä. Jospa tietäisin toeksi, Ettei virttänsä omoa Ottaisi pahaksi Paavo, Suuttuisi sanoista näistä, Paikkani ylös panisin, Antaisin ala nimeni.
Niin kuulu Jumalan poika Itse tuon sanoiksi virkki: "Sillä oon kovin osaava, Yli muien ymmärtävä; Kauan katsoin syöjän suuhun, Partahan palanpurijan." Sanoi julma Juuttahainen, Pahin poikia pahoja, Ilkein isän aloja: "Nyt oisi kahlis valmihina, Vaan en mie mitellä saata Tuota kauloa omoa, Kuin on pitkä, kuin on paksu, Kuinka poikelta leviä; Ei minun käteni käänny, Eikä sormeni sopine."
Vielä on sukumme suuri, Lankomme laveat kyllä, Vesi suuhusi vetäypi, Jos vaan maltat muistossasi Unkaria urhollista, Kummin heimoa omoa, Jok' on virrat vastustellut, Mylläykset maahan lyönyt, Kumoukset kannustellut.
Päivän Sana
Muut Etsivät