United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sunnuntai=aamu oli ja aamukellot oliwat jo soineet, kutsuen ihmisiä kokoontumaan Herran huoneeseen, nöyrtyen tunnustamaan rikoksensa Luojansa edessä ja saamaan Häneltä syntinsä anteeksi. Ihmisiä riensikin kaikkia teitä myöten kirkkoa kohden, kuulemaan armon ja lohdutuksen sanoja. Papin kello alkoi soida ja tämän merkin kuultuansa alkoi kansa kiiruhtaa kirkkoon; pian olikin kirkko wäkeä täynnä.
Semmoinen uskonto luulee siten ryöstettävän Jumalalta kunnian ja halvennettavan Hänen suuruuttansa, vaikka ihminen senkin kautta oppii vaan enemmän ja enemmän tuntemaan Luojansa ihmeellistä viisautta ja rakkautta ihmisiin, kunnioittamaan ja rakastamaan Häntä enemmän ja samassa myös lähimmäistään.
Miten silmänsä säihky on sammumaton, miten kaulansa valkea, kaareva on, ja alla sen kaarevan kaulan povi aaltoo armahinen. Ja hänt' olen onneton vältellyt, mua hullua, hupsua voi! Ma hänt' olen vältellyt, väistellyt, hänet unhottaneenikin luulin jo nyt jes siunatkoon, miten sieväks hänet sentään Luojansa loi! Ei, turhiksi kääntyi tuumani mun, kun jällehen nähdä sun sain.
Jos rauhassa se olla haluaa, sen ensin täytyy käydä kautta kaavojen Siperian, miss' säilyy merten aavojen se hengeltä; se sitten näyttää saa paperit pappein, lukkareiden, isien, kuomainsa, hiitten, lempoin, vihollisien, ja muiden kunnon miesten, sitäpaitsi Luojansa, joka kaikki ohjas, kaitsi.
Tulkoot he vaan sisään älkää heitä viivytelkö! Heillä on kiire tappamaan he kadehtivat toisiltaan joka-ikistä hengenvetoa Luojansa raittiista, siunatusta ilmasta. Taistelun ja surman paha henki on riivannut koko tään kansan!" Näin tää lempeä hallitsija laski itsensä takaisin tuolilleen hänessä harvoin nähtävällä närkästyksellä ja suuttumuksella.
XI. Suuri on hetki, jolloin vapauden sanoma meidät saavuttaa, jolloin kauvan orjuudessa ollut sielu vapautuu siteistään ja veltosta toimettomuudestaan, joskin se ensi alussa on sokea ja hämillään, jolloin se Luojansa kautta vannoo tahtovansa *olla vapaa*. Vapaa? Tiedättekö, vapaana oleminen on himmeämpänä tahi selvempänä koko olemuksemme syvä laki.
Nyt kääntyi hän tavallisesti tästä juhlallisesta voiton kohtauksesta hänen merkilliseen tutkintoonsa oikeuden edessä ja lausui, ettei jaloin aika Sokrateen elämässä ollut tämä kunniakas kuolema, vaan enemmin hänen 'puolustuksensa' loppusanat, joilla hän antaa anteeksi vainoajillensa. Tämä, hän lausui, on korkein kohta, johon ihmissielu on saapunut, kun se pyrkii luojansa kaltaiseksi."
Ja vuoteelle äiti jo lapsensa tuo, Ja katsellen lastansa sorjaa Hän rukoillen kääntyypi Luojansa luo. Sill' aikaa vaan vuotaapi hurmehen vuo, Ja uhrinsa kuolema korjaa. Hetken onni. Kun tappelu tauonnut on, sotilas, Unohdat sä vaaran ja vaivan. Et muistele veristä kuolematas, Mi läsnä voi olla jo aivan. Ei! riemuiten täysistä maljoista juot Ja kernaasti riemuita muidenkin suot. Lyhyt onnen hetki.
Hän on kuin luojansa huvitöitä, hänen hienoteräisimmällä veitsellään vuoleskeltu, ja aine on otettu mehevimmän puun terveimmästä kylestä. Hänen vierellään on vanhahko herra, napin lävessä kunnialegionan rusetti ja päässä korkea hattu kiiltävää silkkiä. He nousevat pois. Kuinka hän taitavasti kulettaa itsensä vaunun ahtaassa käytävässä, muiden polvien lomitse.
Maan päällä on muutamat hengistä vielä; He vahtivat ihmisten toimia siellä; Jos niistä on jotakin mainittavaa. Niin Belzebub heiltä sen tiedoksi saa. Kun hiljaa kaikk' oli, huudetahan: "Käy, Belzebub, ruoholle katsomahan! Niin vaarallinen on seura nyt saatu Maan päälle; jos vain menestys sen on taattu, Niin pakanat tietää Luojansa saa, Ja meistäpä luopuu jok'ainoa maa."