Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kunnioitettu eno sallikaa että minäkin käytän sitä nimeä tämä päivä on onnellisin elämässäni, sillä olen juuri Tildan arvoisalta isältä saanut Tildan omakseni. Ah, isä! Eikö tämä liene vain unta? Niin, minä lupasin ajatella asiaa, mutta mutta Vesterkvist. Meiltä puuttuu vain enon siunaus enää. Job. Jos voin niin vähällä palvella, niin hyvinkin mielelläni, mutta Vesterkvist.
Oi Jaakko, sinä et ymmärrä, mimmoinen tuskani oli. Minä rukoilin häntä uudestaan omakseni tulemaan, mutta hän vastasi vain: 'Sydämmeni on särkynyt, sitä en enää voi kenellekään antaa.
"Voi, miksikä eivät häämme ole jo tänään miksi emme jo tänä iltana saa lähteä kotiimme?" kuiskasi hän Alfhildille, kun astuivat kirkosta kotiin. "Sitä minäkin toivoisin", vastasi hän viattomasti. "Oikeinko totta, Alfhild, tahdotko tulla omakseni jo tänään?" kysäsi Sten, ääni hiukan vapisevana. "Tahdon kyllä", vastasi hän kummastuen. "Miksikä en tahtoisi?"
Mutta kun se eräänä sateisena iltana tuli sisään eikä käpristäytynytkään isäntänsä lattiavuoteen viereen, vaan hyppäsi minun jalkopohjiini, niin heräsi minussa huima toivo saada Otti ikuiseksi omakseni.
Totta puhuen en minä tästä herrasta vähintäkään välitä, jos yleensä täällä kenestäkään voisin pitää. Minä elän täällä rikkauden loisteessa, enkä saata kuitenkaan kutsua penniäkään omakseni. Mulle sanotaan, että jos omistaisin rahaa, olisi se vain minulle vahingoksi. Yksin vaatteenikin kuuluvat kamarineitsyilleni, jotka niistä riitelevät ennenkuin olen niistä luopunut.
Tiedätkö, ettei minun enää milloinkaan ole hauska, jos sinä olet poissa. Nyt vasta ymmärrän, kuinka kallis sinä olet minulle. Etkö tahdo, Iiri, omakseni tulla ja jäädä tänne siksi, kunnes voin sinulle oman kodin hankkia. Se aika ei enää ole kaukana.» »Pekko, kallis lapsuuteni ystävä, sitä en voi. Kuten sisar sinua rakastan, mutta älä ajattelekaan, että tunteeni muuksi saattaisivat muuttua.»
Ei ollut koskaan tapana sinun äidilläsi seurustella maankuljeksijain, ja silmänkääntäjäin, ja laulutyttöin kanssa, enkä minäkään sitä tapaa ota omakseni. Eikä minun ole niin peräti mahdoton saada toista majaa itselleni, että minun olisi pakko jäädä tänne saman katoksen alle tämän näin maankuljeksija-prinsessan kanssa."
Kornatus kääntyi hänen puoleensa: Armeijaan tullessani sain ruotsalaisen nimen, ja Larsson luulee sen omakseni. Vanha toveri! Hän ojensi kätensä sotavanhukselle. Nyt olemme vanhat, ja Kaarlo kuningas on mennyt, sanoi tämä suruisena. Taistelkaamme vieläkin kuten muinoin. Olkoon, hymyili Larsson, kuninkaan lipun alla kuolkaamme. Yleinen äänettömyys seurasi.
"Ja sinä, Elli, uskot, että minä moisen vastauksen saatuani ryhtyisin niin tärkeään asiaan! Olethan sitä paitse liiankin selvään antanut minun huomata, että omaisuus on sinun. Sen johdosta en tahdo muuta vastata, kuin vaan sanon, että sinua pyysin omakseni sinun itsesi, enkä rahojesi tähden.
Suku=ylpeys oli laskenut tuomionsa. "Mutta kumminkin, isä, täytyy minun saaha Kuulan Liisa, köyhä sotamiehen tytär omakseni", sanoi Heikki päättäwästi. Totinen rakkaus oli tehnyt päätöksensä. "Siinä tapauksessa käytän kaikkea sitä waltaa, joka minulla on omaisuuteeni ja lapseeni", sanoi isä synkästi. Sen enempää ei puhuttu, sillä Heikki tunsi isänsä, mutta ei isä poikaansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät