Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Alussa äitini kyynelet valuivat virtana, sillä välin kun minä puolestani olin niin suuressa mielenliikutuksessa, etten saanut itketyksikään; mutta sitten minä näin hänen käyvän yhä kalveammaksi, kyynelet olivat lakanneet vuotamasta, ja hän istui varsin hiljaa tuijottavin silmin, huulet yhteen-puserrettuna ja käsi kovasti sydäntä vastaan painettuna. Silloin minä vuorostani purskahdin itkemään, lankesin polvilleni hänen viereensä, suljin hänen kätensä omaani ja niiskutin: "Isä, katso, mitä olet tehnyt!" Isäni viha sammui nyt kerrassaan, hän katseli äitiäni, seisahtui, suuteli hänen otsaansa ja sanoi: "Rakastettuni, minä olen peto, ja sinä olet enkeli.
Jos ajan tiellä tai käyn istumaan, sidon kiinni hevoseni, puolustan omaani, lyön jotakin lurjusta, kaikki te kirjoitatte muistiin, ja kaikesta minä saan maksaa. Hyvä Jumala ja kaikki pyhät suojelkoon järkeni! Ja ota nyt rautiosi ja akkaväkesi ja mene matkaasi, Paavo! Ja jos tulet minun maalleni, niin muista, mistä ja millaisena minut löydät!
Näen koivujen oksilla pieniä lehden alkuja, ja tämä on kaikki mun omaani, voin taaskin vapaasti käyskennellä tuolla ulkona, luonnon ihanuudessa ja armaan Jumalan lämpimässä päivänvalossa; käsitätkö, mille tämä minusta tuntuu?" Hänen silmänsä hehkuivat, ja ehdottomasti oli hän tulvailevissa tunteissaan tarttunut Katrin käteen, mutta tämä hämmästyi.
Etkö sitäpaitsi näe kuinka jokainen näistä ruhtinaista kokee omia tarkotuksiaan edistää? Minäki tahdon omaani edistää, ja se on kunnia. Kunnian tähden olen tänne tullut, ja kun en sitä voi saracenein suhteen tavottaa, en ainakaan suvaitse vähintäkään häväistystä tuolta halpamieliseltä herttualta, joskin häntä olisi auttamassa jokainoa ristiretken armeijan ruhtinaista".
Näin tässä sainiossa Jupiterin siin asuvaisen lemmenliekin kieltäin omaani silmihini kirjoittavan. Kuin linnut, rantamalta pyrähtäneet, ravinnost' onnitellen toistaan, pitkään tai pyöreähän parveen järjestyvät, sisällä valojen niin sielut pyhät nuo kiersi laulain ynnä kirjaimiksi D:n, I:n ja L:n kirkkahiksi yhtyi.
Ois mieleni vilppisä, joksi sen teet, Galilea ei mennyttä ois ja sen veet; vain uskoni heittää mun tarvinnut ois, heti syy olis pesty ja kirous pois. Jos ei voittane hylky, on Herrassa ties! Jos on orjassa syy, olet synnitön mies! Jos ei turvaton maan tule taivahisiin, pidä uskosi, omaani kuolen ma niin.
CHRYSEIS. Medon on viemänä vihurin liki tänne ankkuroinut. Minä purresta pakenin löytämähän Lemminkäistä sekä onnea omaani. AALLOTTARET. Oi, astu aaltoihin siskoksemme! Me sydänhuolille hymyilemme. Kas, tähti vaipuu ja kupla haipuu. Käy kanssa riemuiten soutamaan näin sini-uljasta ulappaa! CHRYSEIS. Taivas! Jo tulevi Medon... Jälkeni näkevä on hän.
Tyttö piti yhä kiinni Maijan hameesta ja puheli iloisesti ja mairitellen: »Ja minulle sinä annat kermaa maistaa, annathan?» Tyttö hyppäsi iloisesti sisälle maitohuoneeseen. »Eihän se omaani ole, talon tavaraa kaikki.» »Annat sinä kuitenkin.» »No, jos nyt vähäsen maistaa.» »Ja sitten vähän marjahilloa myöskin, eikö niin?
Kävit omaa tietäsi, nyt minä kuljen omaani. Martti seisoi liikahtamatta kuin kuvapatsas, väri poistui hänen ahvettuneista kasvoistaan. Hän loi pitkän, epätoivoisen katseen Mariaan, mutta valtavasti taas sydän sykähti ja kolkolta tuntui ääni kun hän vastasi: Olet sittenkin Maria. Et olisi se mikä olet, jos menettelisit toisin. Minä voitan sinut takaisin tahi kuolen! Hän syöksyi pois.
Ja nyt, Ester, tahdotko sinäkin antaa anteeksi, tahdotko antaa anteeksi, että niin itsekkäänä ja häikäilemättömänä liitin puhtaan elämäsi omaani, rikosten tahraamaan? Tahdotko antaa anteeksi kaiken ylpeyteni, kovuuteni, jota niin usein osotin sinua kohtaan?"
Päivän Sana
Muut Etsivät