Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. toukokuuta 2025


Jos tahdotte, niin palaan kanssanne takaisin ja rutustan korpin hengiltä juuri, kun se parhaillaan saalistaan raatelee? Niilo Janssenko! huudahti kreivi. Niin, hänpä juuri on nyt korkean kruunun asiamiehenä, vastasi Lammin mies. Teidän armonne tietäköön, että hän tekee tehtävänsä oiva lailla. Enpä ole vielä nähnyt tyytyväisemmän näköistä lurjusta.

Jos ajan tiellä tai käyn istumaan, sidon kiinni hevoseni, puolustan omaani, lyön jotakin lurjusta, kaikki te kirjoitatte muistiin, ja kaikesta minä saan maksaa. Hyvä Jumala ja kaikki pyhät suojelkoon järkeni! Ja ota nyt rautiosi ja akkaväkesi ja mene matkaasi, Paavo! Ja jos tulet minun maalleni, niin muista, mistä ja millaisena minut löydät!

Nyt seisoo hän siinä suorana kuin kynttilä kaksi sormea lakin reunassa, alaupseeri viuhtoo käsillään ja huutaa kuin hullu: Ach Sie! Dummes Vieh aus der Polakei! Hau ich den Lümmel in die Fresse, dass ihm die Zähne sectionenweise aus dem Maule herausfliegen! Ah, tyhmä puolalainen eläin! Jos otan ja isken lurjusta vasten suuta, niin että hampaat kidasta sinkoilevat!

Mutta luvallanne, herra kreivi, jos jokaista lurjusta, joka kieltää rikoksensa, pidettäisiin mielipuolena ja häntä käsiteltäisiin sen mukaisesti, olisi parasta repiä alas kaikki vankilamme ja rakentaa niiden sijaan sairaaloita. Niin vanhan ja kunnioitetun suvun jälkeläinen kuin Lejonborg ei koskaan terveellä järjellä vehkeile kuningasta vastaan.

"Tiedän, herra". hän kertoi sitte mitä hän oli nähnyt ja kuullut Antin tuvalla, ja lopetti näin: "Parasta olisi tietysti ollut, jos minä olisin saattanut pysyä levollisena, mutta muistakaa, kuinka te itse siinä olisitte menetelleet. Vahinko vaan, etten osannut sitä lurjusta kalloon, niinkuin tarkoitukseni oli". Luutnantti tuumi hetken.

Nuo kaksi lurjusta tuijottivat toisiinsa olisi kuullut heidän sydämensä sykinnän! Kalenus, joka oli vähemmän rohkea, mutta ahneempi, tointui ensimäisenä. »Meidän täytyy nyt käydä käsiksi työhömme ja sitten poishän virkkoi kuiskaten pelästyen oman äänensä kaikua.

Konrad taasen rohkaisi talonpoikia ja neuvoi heitä viisaisin toimiin aina kun tuli uusia sotaväen majoituksia, uusia ryöstöjä, uusia rehuja muona-tilauksia sekä elukoille että upseereille, uusia rahankiskomisia väliin suurta herraa, väliin suurta lurjusta varten. Tämmöisissä tilaisuuksissa oli nimittäin pormestarilla tapana karata kotoaan ja palata vasta, kun myrsky jälleen oli laannut.

Mietiskely tekee hänestä oivan kalkkunakukon. Kas, kuinka hän rehentelee; siivet harallaan! HERRA ANTREAS. Tuli ja leimaus! Tekisipä mieli sukia selkään sitä lurjusta. HERRA TOPIAS. Vaiti, sanon minä. MALVOLIO. Kreivi Malvolio, HERRA TOPIAS. Senkin koira! HERRA ANTREAS. Ammu hänet, ammu hänet! HERRA TOPIAS. Hiljaa, hiljaa!

Ja heidän historiansa oli nyt se vanha tavallinen: nuo kolme lurjusta pakoittivat tämän vielä alaikäisen tytön kerjäämään, ja itse he olivat illalla väijymässä ja pelättivät myöhästyneet kävelijät antamaan itselleen almuja; kun tyttö tuli suuremmaksi, alkoi hän elämänsä prostitueerattuna, viekoitteli miehiä mukaansa lankun taakse ja jätti heidät sitten ystäväinsä käsiteltäväksi, ell'eivät he maksaneet; sitten alkoivat varkaudet, ensin pienet näpistelyt myymälöissä ja sen jälkeen vakavammat toimenpiteet edeltäpäin tehtyjen suunnitelmain mukaan.

Mikä estää minua lyömästä tuota Janne lurjusta joka kerran, kun hän tärvää minulta jonkun työn? Nuuska, tietysti. Kuka on kumppalini yksinäisyydessä, kuka lohduttajani murheessa, ilomestarini kun nauraa tahdon? Nuuska ja aina vaan nuuska. Noh, ihmetteletkö vielä, että nuuskaa rakastan? Mitä sinä, Vilho, pidät tuosta ylistysvirrestä? Onko siinä järkeä vähääkään?

Päivän Sana

sosialistisaarna

Muut Etsivät