Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025


Tuolta astelee keppiänsä huiskuttaen juuri Yrjö Alvekin, nuori, ikään "leivottu" valkolakin kantaja. Rentona hän käypi lihavanlaisen kumppalinsa vieressä, innokkaasti puhelee ja puhuessaan käsiään viuhtoo...

Koirat ulvovat, koko Pognembin huutaa: "Pidä vaari vaimosta!" Sitten hän heitetään kumoon, mutta hän hyppää ylös, viuhtoo ympärilleen, tarttuu ranskalaisen kaulukseen ja yht'äkkiä... Yht'äkkiä tunsi hän ankaraa kipua kuin voima lyönnistä. Bartek herää ja hypähtää ylös. Koko vaunu on hereillä, kaikki kysyvät mitä on tapahtunut. Hiton Bartekhan on unissaan repinyt alaupseeria parrasta.

Bartek viuhtoo nyrkeillään, kuin myllyn siivillä ja muljottaa silmiään. Hyvästi Magda! Ah poika parkani! Nyt et koskaan enää näe minua! Ei, en koskaan! Ei voi auttaa... Pyhä neitsyt suojelkoon sinua! Hyvästi! Ja pidä kodista huolta! Vaimo lankesi itkien hänen kaulaansa. Jumala sinua varjelkoon. Nyt tuli viimeinen hetki. Naisten nyyhkytykset, itku ja valitus voittaa hetkeksi kaiken muun.

Nyt katselee rampa pengermän reunalta maisemaa ... hän on siinä kuin mikäkin omituinen kanto, jonka päähän on pistetty tappurakuontalo... Tuuli viuhtoo hänen pitkää tukkaansa. Meri on ihan tuossa... Kuivia, viimekesäisiä lehtiä rapisee lähellä tammessa. Suurissa tervalepissä rannalla on vanhoja urpuja... Suunnattoman leveät kaislikot saartavat lahtea ... törröttävät niin kuin kulonurmi maasta.

Meri, mailmassa ainoa raikas, Valehienous haihduta, oi, Näet aaltojes lauluhan kaikas, Ett' Afrodiiten ne loi. Myrsky laulaa. Kun ruutuhun pilvet rankat Maan kurjuutta itkee vain, Ja viuhuvat puuskat vankat Käy kimppuhun kulkijain, Syyslehviä puut kun viuhtoo, Muka armoa anoin noin, Mut myrsky ne kanssaan riuhtoo, Ja on laivuri neuvotoin,

Hän viuhtoo ja vauhtoo, ja koskena valuu puhe häneltä. Kaikki ovat ihastuksissaan. Tätä olisi piisannut ehkä kuinkakin kauan, mutta Kaarle kreivi, kovin ihastuneena, ei malttanut olla huutamatta, suu täynnä apelsiiniä: "Bravo, Alfons, bravo!" Tämä sekaannus kumminkin sekoitti Alfonsin.

Pukeudumme vihreään metsästystakkiin ja vedämme jalkaamme metsästystä varten tehdyt saappaat. Koira on sidottuna sängyn jalkaan. Se loikoo lattialla, seuraa silmillään jokaista liikettämme, viuhtoo häntäänsä ja vikisee innosta. Me emme malta kulkea ohitse sitä taputtamatta: »Musti ... onko se Musti ... voi Musti-miestä...» Mielemme herahtaa niin hyväksi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät