Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Mutta Lepailleur vastusteli ja teki nyrkeillään liikkeitä. "Ei, minä olen suuttunut siihen lutkaan!" "Mikä minua enimmän kummastuttaa", jatkoi Mathieu, "on se, että ei kukaan viisas ja urhea mies ole vielä ottanut viljelykseen tuota äärettömän suurta Chantebledin tilaa, jonka vanha Séguin kerran aikoi tehdä oikein suurenmoiseksi.
Jos tämän veitikan puukko taittuu, niin hän puree uhrinsa hampaillaaan kuoliaaksi, niinkuin kettu sorsan, tahi musertaa sen luut murskaksi nyrkeillään."
Mutta hän kalpeni, kun tämä riensi epätoivoisen näköisenä häntä vastaan ja saattoi hänet nopeasti sisempään huoneeseen. Siellä tämä heittäytyi polvilleen hänen eteensä, iski nyrkeillään rintaansa ja repi harmaata tukkaansa. Pitkiin aikoihin hän ei saanut sanaakaan suustaan. "Puhu", pyyteli Rautgundis painaen kättään rintaansa vasten, "onko hän kuollut?" "Ei, vaan pako on mahdoton.
"Minä tulen nyt löytölastenkodista, jossa sain tietää, että poika elää. Minulla on hänen osoitteensa. Mitä minä nyt teen?" Mutta nyt oli mitta täysi. Beauchêne oli aivan vimmoissaan, hän teki liikkeitä nyrkeillään. "No, tämäpä on hauskaa! Mikä tuhannen vietävä on hänen tarkoituksensa, kun hän tuolla lapsella kiusaa minua? Poikahan ei ole hänen, niin eikö hän voi antaa minun ja pojan olla rauhassa?
Mutta Vasara-Jaakko ei luopunutkaan niin helposti siitä, minkä hän katsoi inhimilliseksi oikeudekseen. Hurjistuneena hän hutki nokisilla nyrkeillään ympärilleen kuin vimmattu ja paiskasi vartiomiehen toisensa perästä selälleen maahan. Väkijoukko kävi hänen puolelleen, vartijat ajettiin tiehensä, ja kuollut pantiin jälleen hautaan. Täydellinen laittomuus näytti jo päässeen vallalle.
Silloin se pitkä roikale aikoo myöskin huutaa jotakin... Muttinen ei erota mitä: hänen rintansa huohottaa, silmänsä ovat tylsät, mutta hän, hän tahtoo pistää tuota ilvestä vatsaan, ampua... Eräät tutut näkivät, että hänellä oli jotakin, mutta oli kiire, eivätkä he saaneet häntä estetyksi menemästä teloitukseen; ja hän raivosi, löi nyrkeillään ympärilleen, ja sanoi ampuvansa.
Jospa olisi keinoa saada Santra *vieläkin*! Käsivarsissaan tunsi hän olevan voimaa, sisussaan luontoa murtamaan mahtavimmatkin esteet. Hän huitoi riukeilla käsivarsillaan ilmaa, takoi nyrkeillään kiviä ja puunrunkoja, iski niitä puukolla ja tunsi olevansa herra, mitä voimaan tulee.
Hänen puheensa johti muistiini kaikki, mitä olin kuullut ja mitä voin muistaa näiltä kauheilta ajoilta, jolloin meitä, tämän maatilan omistajia, ajettiin kuin susia, ja ulvova pyöveli seurasi meitä rantasillalle saakka uhaten nyrkeillään ja kivillä. Minä muistin myöskin, että tämä mies juuri oli kaatanut öljyä tuleen ja perustanut rikkautensa meidän raunioille.
Kuljettuaan muutamia askeleita hän kääntyi äkkiä takaisin ja huomasi silloin, miten Johannes uhaten molemmilla nyrkeillään haukkui nuorta, äsken Eufratista tullutta puheliasta arkonttia. Kylmät väreet puistattivat prefektiä. Hän aikoi mennä lyhintä tietä takaisin teltalleen ja viipymättä, odottamatta Syphaxia ja hänen tekemiään huomioita, nousta hevosen selkään ja jäähyväisittä rientää Roomaan.
Hän oli jo toisella puolen ja juoksi kädet suorana ylös sinne, missä tulinen tappelu oli syntynyt miesten kesken. Jouduttuaan kohdalle, alkoi hän tukevilla nyrkeillään ruhtoa oikeaan ja vasempaan voimainsa takaa. Kiivastuneet tappelutoverit uuhottivat hetkeksi kiistansa ja kääntyivät yksissä miehin Mattia vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät