United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ach du lieber, sanoi hän, was soll nu den arme Minchen machen, kun tuo lustige Jaakko Worse on gegiftet sich!" "Sanoiko hän todellakin niin?" huudahti Worse liikutettuna. "Mutta kylläpä kerrot sitä hullunkurisesti. Se on kummallista, Tuomas, ett'et koskaan opi puhumaan saksaa " "No tiedätkös, minä tulen varsin hyvin toimeen, sillä minä huomaan heti kun tahtovat minua peijata.
»Ach, prijatelj!» huudahdin minä venäjäksi ikäänkuin vasta nyt olisin kuullut kysymyksen, »tule kiireesti avukseni, tsuhna hirtehinen täällä varastamassa enkä minä yksin voi hänelle mitään. Joudu, ystävä, valkeakin juuri sammuu!» Samalla painoin heikosti riutuvan rihmanpalan sammuksiin, jatkaen yhä samaa rynnistelyä ja ähellystä.
Kaikki katselivat nyt ihmetellen tuota rotevaa miestä, hänen ihmeellisiä vaaleankeltaisia viiksiään ja tuijottavia silmiään. "Ach Sie verfluchter Polake!" sanoi majuri itse hänelle ja nipisti häntä leikillisesti korvasta, samalla kuin Bartek pelkästä ilosta irvistäen nauroi leveän, tyytyväisen naurun. Oh, hiiden puolalainen!
Majuri nousi kivelle, nähdäkseen heidän temppuunsa. Venäläiset ampuivat nyt tykillä Papinmäeltä majurin vatsan ala-puoleen, niin että hän lankesi polvilleen; 2 sotilasta kaatui myöskin. Majurin viimeiset sanat olivat: "ach mein herr Pastor, mein herr Pastor!" eli "oi herra pastori, herra pastori!" Neljä miestä kantoi häntä pois karhun nahassa.
Yksi Teufel sai also luopua nahkaisesta häntävyöstään. Näkisittepäs! Sirosti koristeltu viisihaarainen huiska! Ach, se on arvokas! Yhden Naturalistin pään arvoinen!» Sisä-Aasian ylängöillä hän oli ottanut kiinni arkoja kulaaneja, kiukkuisia grizzlykarhuja Kalliovuorilla, ja oli La Platan savannien kuloheinistä kopannut puupihteihinsä piskuisen pieniä, punaisia myrkkykäärmeitä.
»Ach mein Herr Pastor, mein Pastor!» huudahti majuri saksaksi vaipuessaan maahan aivan minun jalkoihini. Hänen sormensa tekivät kouristelevia liikkeitä ja hänen suunsa kävi vielä muutaman hetken, vaikkei mitään ääntä kuulunut. Maatessaan selällään siinä meidän jaloissamme muistutti hän omituisesti pesästään pudonnutta linnunpoikaa.
»Ach, venwünschter Bube!» oli Breitmann tuuminut ja ryhtynyt tekemään samoin kuin kerran Borneossa, kun vahti vanhaa orankiurosta. Vajaassa tunnissa hän oli saanut otukset yön ajaksi kierretyiksi niiden omaan majapaikkaan. Nyt oli asia kokonaisuudessaan minulla selvillä. Breitmannin tuli olla varhain liikkeellä, jottei valkoinen kameeli saisi tilaisuutta murtautua saarroksesta.