Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Ellalta ei tullut siihen vastattua muuta kuin katsellen sivuillensa: »Täällä on sellainen siivo, ettei tahdo kulkemaan päästä.» Aivan kuin hän olisi tahtonut saada nimismiehen huomion kiinnitetyksi akkaväen puuhiin. Huolimatta siitä sanoi Grönberg. »Oletpa kotona. Pane vaatetta päällesi ja lähde minun mukaani.» »Mihin nyt?» »Sinne meille vaan.» »Mitä nimismiehellä nyt...?»
Häntä miellytti toki kuulla sellaista, jonka tähden hän koetti näyttää tavallista tuhmemmalta ja kysyi: "Olenko minä todellakin viisas?" "Oletpa kyllä, koska kerran sinun nimesi on Jussi, se on ihan selvä se", vastasi hänen uusi ystävänsä niin vakavasti, että poisti kaiken epäilyksen pienen kuuntelijansa sydämmestä. "Niin, mutta ihmiset eivät sitä oikein usko", huokasi Jussi, hieman mietittyään.
Nuorukainen kävi hämilleen, tietämättä miksi. »Metsä sellaista puhelee», sanoi hän kuin selittäen. »Mutta nyt sinun pitää tulla minun linnaani, aivan sisälle saakka.» He astuivat hakkauksen keskelle. »Ihan yksinäsikö sinä nuo kaikki olet kaatanut...?» Lämmin katse sattui nuorukaisen ahavoituneeseen kaulaan ja voimakkaisiin hartioihin: »Oletpa sinä vahva!»
En tahdo, että vaimon, jonka tänään kihlasin, kerran tarvitsisi sanoa kuin leski äsken: hän joi liian paljon sampanjaa ja hänellä oli liian paljo ystäviä." "Oletpa tullut surumieliseksi naapuritalossa." "En surumieliseksi, vaan vakavaksi. Ensi kerran elämässäni seisoin nyt kuoleman kanssa vastakkain." "Pienoinen siis on kuollut?" "Hän kuoli, enkä koskaan olisi uskonut kuolemaa niin kauniiksi.
"Teen sen aivan mielelläni." "Tahdotko todella?" riemuitsi Friedrich ja alkoi hyppiä aivan haltioissaan. "Silloin on hevonen jo käteeni käymässä. Oletpa oikein hyvä ja kyllä sinusta isälleni olen puhuva ja sinua kiittävä jotta hänkin sinuun mieltyy. Tuossa paikassa menen hänen luokse." Jo teki lähtöä, mutta ei ehtinyt varsin ovelle asti. Ovi aukeni näet ja Friedrichin isä tuli sisään.
Mutta toinen teistä nyt täytyy alkaa. Siis toisen meistä täytyy naida. VOITTO. Eihän tässä muuta liene tarjona. KUSTAA. Noh veli, mitä mietit sinä, joka olet vielä nuori, sinä saatat koettaa. Jumala varjelkoon! Sinä olet vanhempi, sinun on aljettava. KUSTAA. Sinä pikemmin sovit avioliittoon. Sinulla ovat somemmat tavat ja temput, ja suoraan sanoen oletpa myös kauniinlainen.
Kunnon kapteeni, joka nyt alkoi olla vähän liiaksikin ruoalla ja juomalla täytetty, huomasi jotenkin vaikeaksi saada itse auki rautapukunsa hakoja. Hän kääntyi siis Andersonin puoleen, puheensa välistä yhä nikottaen: »Anderson, veikkoseni, oletpa taitanut lukea ne raamatun samat, että se, joka rautapukuansa riisuu, älköön kerskatko niinkuin se, joka sitä päällensä panee.
Eipä suinkaan, nauroi Soisalo, silloinhan meidän olisikin vaikea päästä langoiksi. Margit on hänen nimensä. Meillä on jo kauan ollut vähän niinkuin vispilänkauppaa keskenämme. Antti oli kuin pilvistä pudonnut. Sepä uutinen vasta! Onneksi olkoon! sai hän vihdoin esille soperretuksi. Oletpa sinä voinut salaisuutesi säilyttää, kun ei edes minulla ole ollut siitä aavistustakaan.
Mitähän jos ma huutaisin lujasti!... Kamalat on kauhut täällä! Lempi, sun käsitän kyllä suvileyhkien lemussa, keskellä kukkivan keväimen, mutta lunten, jäiden kesken, prr, rakkaus, oletpa työläs! Neljäs kohtaus. CHRYSEIS. AALLOTTARET. Sitten LEMMINK
SYLVI. Saa? Oletpa taaskin soma. Luuletko, että siihen koskaan kysytään lupaa? Hyi, Viktor, kuinka saatat antaa Alman säikyttää itseäsi noin tyhmästi. VIKTOR. Alma ei olisi voinut mitään, ellei järki ja oikeudentunto puhuisi minulle samaa kieltä. Sylvi kulta, näytä nyt, että olet yhtä uljas ja rohkea kuin ennen. Ett'et vuodata kyyneltäkään, vaikka meidän täytyy erota. SYLVI. Joutavia!
Päivän Sana
Muut Etsivät