Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Samassa saapui keskustelumme esine saliin ja rouva Dahl ehdotti että tilaisimme kahvia, koska vielä oli yli kaksi tuntia illallisaikaan. Sissi Ström näytti hajamieliseltä, mutta istui kumminkin kanssamme kahvipöytään. "No onko Fäst neiti Västman kirjoittanut mitään?" aloitti rouva Dahl vallan ilman esipuheita. "O-on tänään." Sissi punastui ja näytti onnettomalta. "Koska hän sanoo palaavansa?"
Minä, sanoi komea herrasmies, joka tunsi hyvin kaikki käräjätavat. Virasta eronnut översti Ivan Semjonovitsh Ivanof. Täällä, vastasi laiha mies, joka oli virasta eronneen univormussa. Toisen arvoluokan kauppias Pietari Baklashof. O-on, sanoi hyvänluontoinen kauppias kasvot täydessä hymyssä. Valmiina ollaan! Kaartinluutnantti, ruhtinas Dmitrij Nehljudof. Minä, vastasi Nehljudof.
"Niin wiisas o-on olewinaan, e-eikä y-ymmärrä se-se-sen wertaa", sanoi juopunut Matin matkatoweri pilkallisesti, sillä hän sattui olemaan siinä lähellä, kun Matti haastoi rautatienpalwelijan kanssa. Tätä änköttäissään oli Matin pisteliäs naapuri kaatua silmälleen.
O-on ... ja muutenkin on luja, visakoivusta tehty, se ratas ... ja eläähän sillä myllyllä tää yksi mies perheellisenäkin ollen. Ah-hah! Kyllä oli pakana oikeaa kolmesti kirkastettua! Oli... Mutta sittepä tämä asia rupeaakin luistamaan... Koska tämä mestari ei järkiään vastaan pane. Ka... Minun puolestani kyllä saa olla menneeksi. Mutta kussakin asiassa on ensiksi niksi. Ka onhan se.
"O-on", sanoi lautamies ja rupesi pitkäveteisesti sitä kaivamaan taskustansa. Kauppamies piti kauvan kättänsä koholla, odottaen tuota hitaasti lähtevää velkakirjaa. Kun hän viimeinkin sai sen käteensä, silmäili hän sitä. Hänen mustat, tuuheat ja kaarevat kulmakarvansa rypistyivät yhteen myttyyn, katsellessaan velkakirjaa ja koko hänen muotonsa synkistyi, mutta lautamiehen kasvot punastuivat.
Esa meni suoraan äijän viereen. »Onko teillä viinaa?» kysyi Villen korvaan huutaen. »Viinaa?... O-on sitä.» »Pankaa pöytä koreaksi. Onko sianlihaa?» »Sian...?» »Sianlihaa!» »On sitä», emäntä ehätti ennen isäntää. »En minä tiedä», isäntä sanoi, »emäntä sen... Onko sitä? Pane tälle Esalle ruokaa pöytään.» Ukko-vanhus vapisi kuin tuomarinsa edessä.
Onko se jo valmis ... se meidän otraryynipussi. Oo-on... Sitäkö sinä tulit hakemaan? Oo-on ne hyviä jauhoja... Maistappas miten ovat makeitakin suoraan kiven välistä tulleina. O-on... Kenenkä ne ovat? Ka Samulisen Pekan. No!... Tuosta minä annan! Ka sepä on jauhoäyskäri. Etpä sinä rakasta kuitenkaan... Minäkö!... No kukas se sitten rakastaa, jos en minä!...
Kello soi kumeasti. Kesti kauvan, ennenkuin kukaan tuli. Viimein kuului sisäpuolelta askelia, ja naisääni kysyi: »Kuka siellä?» »Laivanisäntä Holt.» Portti avattiin. »Onko Vik kotona?» »O-on», vastasi palvelija hitaasti. Häntä näytti vaivaavan yleinen sunnuntaisurumielisyys. »Hän on konttorissaan.» Holtin mieli hiukan keventyi. Hänen ei siis tarvinnut mennä asuinhuoneeseen.
On... Ensiksi se Hirmu, jonka tämä ranta on, on onneksi toki akkansa hame-vallan alla, niin jotta minä voin sen eukon kanssa puhua. Mhyy!... Vai on sillä entisen Sallisen akalla rahoja. O-on... Ja vaikka nyt menisit varalta sanomaan sille Hirmun eukolle, jotta kävisi täällä myllyssä... Sano jotta täällä on asiaa. Ka pistääntyy häntä akan puheilla käväsemässä.
O-on tämä... Tuolla alaalla on vielä ratashuone, mutta tämä yläpuoli se on myllyssä tärkeämpi, sillä tämä se jauhaa... Vai mitä sinä arvelet, Hilkka? En mitään. En minäkään... Entäs joko sinä nyt tiedät sen asian ... josta silloin sanoit jotta et tiedä? Niin minkä? Ka tään meidän naimisiin menon... Niin jotta joko se nyt päätetään kauppa? En minä tiedä. Suutelee.
Päivän Sana
Muut Etsivät