Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
PRINSESSA. Vie pois siis hänet, ja vaikk' yksin jäänkin, sun omasi hän olkoon ennemmin: niin, nähdäkseni, varmaan parhain on. Terveelliseksi taas mun tätä tuskaa siis täytyy ylistää! 0l' osani se nuoruudesta asti. Tuttu on se. Jää puolinaiseks kallein tappio, kun varmat emme omistuksest' olleet. LEONORA. Sun onnes, hyvin ansaitsemas, toivon mä nähdä. PRINSESSA. Leonora! Onneni? Ken onnellinen on?
Elias ja Aato olivat veljekset; sama äiti oli heitä synnyttänyt, sama isä heitä siittänyt, sama rakkaus oli nuoruudesta juurtunut molempain sydämmiin. Köyhyys oli heitä kohdannut elämänsä aamulla, kuolema käynyt heidän kodossansa ja net ainoat, joita toistansa enemmin rakastivat isänsä ja äitinsä oli kuoleman enkeli samalla hetkellä hautaan saattanut.
Kuinka oli mahdollista, ett'ei hän ennemmin ollut sitä huomannut kuinka oli mahdollista, että viimeinenkin tähde Bengtin nuoruudesta unelma, joka vielä oli tallella suloisista kevätpäivistä, jolloin Ester hänessä oli nähnyt maallisen ihanteensa kuinka se noin oli ikäänkuin hiipinyt pois, hänen näkemättään ja ilman että hän oli saanut sanoa sille jäähyväiset?
Vielä on seki oppineille haitaksi, että kun nuoruudesta alkain harjottavat itsiänsä moninaisten ainetten tutkinnoissa, usein unehuttavat ne, jotka lapsuudesta oikein tunsivat, eivätkä aina opi uusia täydellisesti, vaan puuttuvaisesti tuntemaan. Niin itsen kielenki kanssa.
Puhe olisi tyrehtynyt ellei toiset vieraista olisi pitäneet huolta sen jatkamisesta kevyempään suuntaan. Nuoruudesta puhuttaessa, sanoi vapaaherratar Skytte, johtui mieleeni, että pian on sinun syntymäpäiväsi, Maria. Niin on, muutaman päivän perästä täytän kaksikymmentä vuotta. Kaksikymmentä vuotta! äännähti Aadolf. Jopa tuossa on ikää tarpeeksi asti.
Sanalla sanoen, näyttipä siltä kuin Kohtalo olisi täten tahtonut vielä entistä enemmän kiihoittaa tuota salaista tunnetta, jonka se oli jo monella pienellä, ihmissilmän nähden satunnaisella seikalla saanut hereille kahden ihmisen välillä, mitkä tosin säätynsä ja varallisuutensa suhteen olivat aivan eriarvoiset, mutta hyvinkin yhdenvertaiset jos nuoruudesta, kauneudesta ja rakkauteen taipuvan sydämen romanttisesta hellyydestä oli kysymys.
Joku nousee aatos nuoruudesta, elämästä elämättömästä; hetken heijastuu ja jälleen haipuu. Mutta kauan kamarissaan vielä everisti kahtakäteen astuu. Vieri noin nyt viikko pitkä, pari.
Kun minä hänet näin, oli hän ryppyinen eukko, jonka ääni vapisi; hänen entisyydestään tiedän ainoastaan, että hän henkisessä suhteessa oli nuoruudesta pitäen ollut heikko sitä suurempi kirous sille, joka sellaisen raukan saattoi turmioon ja jätti sitte hänet yksin elämäntaisteluun nimettömän lapsen kanssa.
Fröberg vastasi puheeseen monilla kumarruksilla ja kertoi sitten, että hän itse mielellään otti osaa kyökkitehtäviin, joihin hänellä jo nuoruudesta saakka oli taipumusta, ja joista häntä jo silloin oli kiitetty. Semminkin kastikkeissa hän oli aina onnistunut, mutta jänistäkin ja lintuja hän osasi eri tavalla saada maukkaiksi.
Ah, yksi ainoa minut siitä auttaisi, se ainoa, jota en ole vielä saavuttanut. »Sinusta tulee suuri hallitsija, Tiitus; sinä olet täyttävä maailman hyvillä töillä» ha-ha, mikä haihtuva unelma kaukaisesta nuoruudesta! Niin, jos olisin nuori, ehkä saavuttaisinkin, mutta minä vaan en enää uskalla mitä silloin uskalsin. Enkä tiedä, mistä enää voimaa ottaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät