Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. marraskuuta 2025


Paroni kiirehti heidän luokseen ja sanoi: Mitä turhia mielenpurkauksia! Minä pyydän, jättäkäämme kyyneleet! Ja tarttuen vaimoaan käsivarresta, saattoi hän hänet nojatuoliin hänen pyyhkiessään kyyneleitä silmistään. Sitten kääntyi hän Jeannen puoleen, sanoen: No, tyttöseni, suutele nyt äitiäsi ja mene makaamaan! Itku kurkussa suuteli Jeanne nopeasti vanhempiansa ja poistui.

Riensivät Horat riisumahan hevot uhkeaharjat, ääreen saattelivat rehuseimien ambrosiaisten; seinää vasten taas silovälkkyä nostivat vaunut. Kumpikin istuutui nyt kultaiseen nojatuoliin muitten kuolematonten luo, ylen mustana mieli. Vaan laelt' Idan Zeus tuli vaunuin välkkyväpyörin, kohti Olympoa ohjasi, kuss' oli kooll' ikivallat.

Häntä vastapäätä istui, kokoonlyyhistyneenä nojatuoliin, nuori mustaviiksinen ja -partainen mies venäläisessä kansallispaidassa. He näyttivät molemmat olevan niin vajonneina keskusteluunsa, että vasta Nehljudofin tultua sisälle katsahtivat häneen. Lyydia, ruhtinas Nehljudof, sama joka...

Hän pysähtyi, tuli uunin luo, istahti päättävästi toiseen nojatuoliin ja tuki leukansa nyrkin varaan. Näin kului pari tuokiota. Te olette siis karannut miehenne luota? alotti hän. Niin, vastasi Sinikka-rouva tyynesti häneen katseensa kohottaen. Ja siinä nimenomaisessa mielessä, etten koskaan enää palaja hänen luokseen. Ja tullut minun luokseni?

Minä istun ja neulon jotakin ja sinä tulit omasta huoneestasi ja sanoit jotain katsoen ikkunasta ulos kadulle, sitten istut minun viereeni, ei, nojatuoliin minua vastapäätä, ja kysyt minun ajatustani jossakin meidän yhteisessä pienessä asiassamme, ja silloin minä ajattelen itsekseni: näin pitäisi olla aina, me kahden kesken kodissamme, sinä ja minä.

Joka päivä oli niin pitkä, vaikka he nauttivat kaikenlaisia huvituksia; hän istui ja ompeli nojatuoliin punaisia ja valkoisia orjantappuranruusuja ja pyökkioksia, ja tätä tehdessään hän ajatteli kuinka paljon hän ennen oli hyödyttänyt näillä käsillään, ja kuinka kallista se työ oli, jota hän nyt niillä toimitti.

"Rakkaani, älä itke, hän ei koskaan enään tee sinulle pahaa ... kas niin, eihän se vaarallista ollut, ole hiljaa nyt!" Hän laski tyttärensä nojatuoliin, jossa lapsi heti rauhoittui. Hän oli ihana tyttö, mutta vielä niin hento ja pieni ollakseen nelikuukautinen, että hänen pienet, kalpeat kasvonsa tuntuivat kuin ne olisivat muodostuneet ainoastaan kahdesta suuresta, kauniista silmästä.

Hän meni jälleen kuvastimen tykö ja tarkasteli tutkien vieläkin vartaloansa. Sen jälkeen liukui hän ruhtinaallisella ryhdillä ja yhä kurkistaen kuvastimeen takaisin nojatuoliin. "Maa-kreivi sanoo minulle joka päivä, että minä olen hänestä ihanin nainen koko maailmassa", mutisi hän hiljaa itseksensä. "Ja minä nä'en sen, että niin olenkin.

Mieliä kuohuttavaa aikaa tämä. Ja ajatelkaa äiti, Jalmari elää aivan päivän tapausten pyörteessä. Ymmärtäähän sen. Käy nyt sisään, rakas äiti, ja vielä kerran sydämellisesti tervetullut pieneen, onnelliseen kotiimme! Istuhan, äiti, tähän nojatuoliin, siinä on erittäin mukava istua, minä kohennan vähän pesävalkeaa.

Istukaa, olkaa hyvä, hän. sanoi, minulla on teille paljon puhumista. Molemmat istuivat. Rabbing entiselle paikalleen pöydän ääreen, Johannes nojatuoliin häntä vastapäätä. Te saitte kirjeeni? Kyllä, virkkoi Johannes. Ja te kuulitte jo myös siihen vastauksen. Te ette matkusta? En. Teillä on täällä tärkeämpää toimittamista? Voi olla. Ja jos matkustan jonnekin, en missään tapauksessa Helsinkiin.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät