Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Niin, hänen pitää ottamaan eron puolisostansa, sillä Klairon tahtoo tulla ruhtinattareksi. Klairon on luotu hallitsemaan ja vallitsemaan maita." "Mutta miten minä pääsen niin pitkälle; Ausbach'in maa-kreivi on ylpeä. Hän ei unhoita koskaan, että hän on nepain Preussin kuninkaalle, jota sitten aina viimeisen pitkän sodan nimitetään Rietrikki Suureksi.
Suurella vaivalla ja monilla vaikeuksilla sain minä salaisuuden ongituksi herra Dubois'ilta, maa-kreivin uskotulta kamari-palvelijalta; ja sitten vasta, kun olin juhlallisesti vannonut, ett'en ilmoittaisi sitä teidän armollenne, uskoi hän salaisuuden minulle." "Ja tiedättekö myöskin, kuka se vieras on, jonka tykönä maa-kreivi on jo viikon-päivät käynyt ravintolassa?"
"Hänen kuninkaallinen Korkeutensa Ausbach'in maa-kreivi," sanoi palvelija, avasi kaksois-ovet seljällensä, ja hoikka, nuori, noin kolmen-kymmenen vuotias mies astui sisään, pu'ettuna loistavaan, kullalla koristettuun pukuun.
Varon ja Lekain hyppäsivät istuimiltaan, kuin unesta heränneinä; Klairon nousi ylpeänä nojatuolistaan ja huusi käskeväisesti: "astukaa sisään!" Ovi avattiin ja Ausbach'in maa-kreivi astui sisälle ja Bastiljen kuvernööri jäi avonaiseen oveen seisomaan, kunnioittavaiseen asentoon. Ylpeällä, voiton-riemuisella katsannolla meni kreivi Klairon'in tykö. Klairon otti hänet vastaan sädehtivin silmin.
Juhlallisella hiljaisuudella lähestyi hän Klairon'ia ja antoi hänelle hopeaisen korin koristuksinensa, joiden keskellä oli myös kirje ja sinetillä varustettu käärö. "Hänen Korkeutensa, herra maa-kreivi on käskenyt minun tuomaan tämän teidän armollenne", sanoi hovi-mestari. "Hänen Korkeutensa käskee myös ilmoittaa, että kirje ja käärö sisältävät herra maa-kreivin vastauksen teidän armollenne."
"Teillä on jotain toimitettavata minulle?" kysyi hän kylmästi ja ylpeästi. "Te käskette, teidän armonne", vastasi hovi-mestari ja kumarsi sangen syvään. "Hänen kuninkaallinen Korkeutensa, herra maa-kreivi toivoo saada olla koko päivän syvimmässä hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä, eikä soisi kenenkään häiritsevän hänen surullisia mietteitänsä.
Hän otti nopeasti kirjeen, joka pahoja uutisia oli tuonut Parisista ja riensi yksityis-huoneeseensa, pannaksensa onnettoman kirjeen lukon taakse ja kirjoittaakseen itse kirjeen kreiville. Noin tunnin kuluttua tuli kamari-rouva Klairon'in tykö jälleen. "Teidän armonne", sanoi hän kiireisesti, "maa-kreivi tulee takaisin jo." "Se hyvä!
Vieläkin olen kaunis ja vieläkin on minulla voimaa, tehdä hän orjakseni ja vallita häntä. Minun pitää siis käyttää tilaisuutta hyväkseni. Maa-kreivi rakastaa minua. Sitä vakuuttaa hän joka päivä ja rukoilee minun vasta-rakkauttani. Mutta hänen pyytämällään tavalla en minä sitä koskaan myönnä. Jopa! Ei Klairon koskaan niin alenna itseään, että hän rupeaisi jollekin ruhtinaalle jalkavaimoksi.
Olin utelias, saadakseni tietää, mihin maa-kreivi läksi, koska hän äsken käski ilmoittaa korkealle hallitsijattarelleni, että hän tahtoi olla huoneessansa syvimmässä yksinäisyydessä." "Ja te tiedätte siis, mihin maa-kreivi meni?" "Tiedän, teidän armonne. Hän matkusti Ausbach'in kaupunkiin, 'Kultaisen hirven' ravintolaan. Minä kuulin, kun hän sanoi kuskille sen."
Hän kiirehti kellon-nuoraan ja soitti, ja henkeänsä vetämättä tähysti hän oveen. Vihdoin aukeni ovi ja kamari-rouva tuli sisälle. "Rouva Senay!" huusi Klairon häntä vastaan. "Minä näjin teidät seisovan linnan-pihassa, kun herra maa-kreivi matkusti pois. Eikö ole totta? Ettekö te ollut siellä?" "Te käskette, teidän armonne!" sanoi Senay'en rouva. "Minä olin linnan-pihassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät