Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Mut poikahuippari Hyppy-Heikki, hän petti kaunoisen. Oi, poikahuippari Hyppy-Heikki, kun petti kaunoisen! Myllärin Miska. Hui hai, Myllärin Miska, jauhomekko mies! Pussiin markkoja pyytää, penneiks jäävän ties. Niin oli jauhossa mies, jauhossa lakki ja niska, jauhoinen oli suu, jolla suuteli Miska. Hei, sitä Myllärin Miskaa, säkkein jauhajaa!
Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät, joilla neittä neuvotahan, orpoa opetetahan nuoren miehen mieltä myöten, sulhosen syäntä myöten. "Piä herkät hiiren korvat, terävät jalat jäniksen! Niska nuori notkuttele, kaula kaunis kaarruttele kuni kasvava kataja tahi tuore tuomen latva!
Ja lyhyeksikin leikattuna se siinä vielä löysi kihartumisen tilaisuutta. Upseerilakki oli hänellä hiukan silmillä, niinkuin luutnanteilla yleensä. Niska taas muodosti jäykän ja suoran linjan selän kanssa. Oliko se nyt kaikki uniformusta, vai tahallaan? "Kyllä se yhä vaan on täydellinen upseeri", päätti Helena.
SIHVONEN. Silloinpa se joutaa sinulta hyvin, sillä Hilma rakastaa toista, hihhihhih. NEITSY JANNE. Ahaa! Sihvosella on sormus! SIHVONEN. Onhan minulla sormus, hihhihhih. NEITSY JANNE. Jos minä nipistän Sihvosta niskasta, niin Sihvonen ei hihitä! SIHVONEN. Kyllä Sihvosen niska kestää, sitä on puristellut monen tytön käsivarsi, hihhihhih. NEITSY JANNE. Mutta minä olen seppä! SIHVONEN. Ai ai ai!
Hän ei niitä muistanut oikein, muuta kuin että posket ja korvanseutu ja niska oli kaunis. Silmiä ja suuta hän ei muistanut ollenkaan. Kun hän oli lähdössä, tuli Mari hakemaan häntä ja he lähtivät yhdessä kävelemään, jolloin Mari kertoi, miten äärettömän hauska heillä oli Aapon kanssa ollut. »Voi, voi Elsa, kun et tullut!»
Ei tiedä! Varokaa itseänne siellä! Tukevat on sarvet! Tanakka on niska! Nopsa on jalka! Pian hän siitä suoriutuu! Sylipainissa hän sen voittaa! Ja vetoja lyötiin ja jännitys nousi. Päästyään irti töksähti härkä yhteen kohti, pää pystyssä ja häntä vähän koholla, ja tarkasteli outoa ympäristöä. Oritta leikkii! huudettiin taas. Sammakko sonniksi puhaltaikse! Kohta halkeaa! Varokaa!
Itse he astuivat meren aaltoon, pois hien runsaan pestäkseen, jota niska ja lanteet, pohkiot uhkui. Vaan meren viileä läikkä kun heilt' oli pois hien runsaan huuhdellut hipiästä ja virkistyttänyt mielen, kylpyyn astuivat he nyt ammeisiin siloseiniin. Kons' oli kylpenyt, voidellut ihon kumpikin öljyin, atrian ääreen istuivat he Athenea palvoin, maljast' uhrasivat suloviiniä kukkurapäästä.
Kuninkaan pojalla oli pitkä kiharainen tukka, joka valui hartioille, vaan Aapolla paistoi niska paljaana. Hyi, kun näytti rumalta! Eikä Aapolla ollut sen näköiset silmätkään ja likaiset vielä päällepäätteeksi. Ja käsissä oli Aapolla syyliä. Puserokin oli ruma, kuninkaan pojallahan oli punainen vaippa.
Eikä missään kalastajan ympäristö ole kauniimpi ja suurenmoisempi kuin siellä jonakin kirkkaana lounastuulen päivänä. Siellä kuohuu koko aava auringon kirkastama sinimeri mahtavana jättiläisvuoksena, jossa jokainen kallio vaahtoaa kuin Imatran niska. Siellä lentää haahkat ja kirkuu lokit ja näyttää silloin tällöin hyljekin päätään.
Ei se käy laatuun, ne ovat noitten herrojen matkatarpeita ja minun huolenani on pysyttää ne matkassa. Isäntä ei ollut sitä kuulevinaan, hän oli juuri saanut hevosensa aisoihin, kun kaksin käsin nykäisi ruskean huopahatun päässään aivan korviin asti, niin että suuret korvat ja päivän paahtama paljas paksu niska näkyi hatun liepeitten alta.
Päivän Sana
Muut Etsivät