Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Päässä patsahan anoppi Sanomia tieusteli: "Mitä tiiät sanomia?" Virkki orja orren päästä, Paimo patsahan nenästä: "Elä kysy sanomia, Ouot oli unen näköni." Antoi vävy kostitsoita. Emo syö ja kiittelevi: "Jo olen jotai syönyt, Syönyt voita, syönyt kuuta, Syönyt lehmeä mahoa, Syönyt karjua sikoa, Ei tämän makehisia, Vävyn unen antehia, Lapseni lähettämiä."
Hän otti sen ja paiskasi sen hoitajaansa kohden niin voimakkaasti, että veri purskahti tämän nenästä ja suusta. Nainen kääntyi pois pyyhkiäkseen kasvojaan ja jatkoi sitten tyynesti, ikäänkuin ei mitään olisi tapahtunut: "Herra, tee minulle niinkuin sanonut olet, ja kaikki pahat ajatukset pakenevat kasvojesi edestä. Katso, en ole ansainnut lohdutustasi ja huolta, jota minusta pidät.
Meidän verrattomalla pyöreän pöydän kuningas Arturillamme on vahvemmat kädet kuin jalat, ja sentähden hovilaiset tätä nykyä ovat huviksensa sokkosilla, kengänkätkösillä tahi panevat toimeen vedenpaisumuksentakaisia ilveitä. Meidän majesteettimme on kuin luotu sokoksi: ei ketään ole helpompi vetää nenästä. Häntä petetäänkin oikein sydämen pohjasta.
Hänellä oli korkeapesäinen hattu päässään, kasvot olivat nenästä korviin asti parrasta paljaat, jonka kautta hänen leukansa pienten poskipäitten suhteen oli kuvattoman suuri ja hänen vieläkin leveämpi suunsa näytti aivan kummalliselta.
Läksi kirkkohon komista, Läksi parvesta paraasta, Yli muitten ylpeimmin. Siell' on pappi paljon haasti, Paljon taisi tarvitakkin Opetusta outo poika. Ei on suotta saarnatakkaan, Ilman virttä veisatakkaan. Siell' on tytöt siivolliset. Suuret saalit hartioilla, Neulalla nenästä kiinni; Liiat on kirjat kintahissa, Varuriikit vanttuhissa, Käet kullan käärilöissä, Sormet kullan sormuksissa.
Mutta valtatieltä syrjään poikettuaan, ja sen mukaan kuin lampunvalon häikäsemät silmänsä jälleen tottuivat pimeään, kun nenästä haihtui petruulin ja silakan haju ja korvakin unohti puotikellon kilahduksen, väljentyi hänen ahdistunut mielensä jälleen, ja rauhottuen hän katseli tihkuvassa usvassa häämöttäviä mäntyjä, kun ne taajentuivat yhä tiheämmäksi seinäksi ja hän vihdoin uppoutui tutusti huokuvaan kotikorpeensa.
Kauan me pojat poloiset Alla miekan melskasimma; Joka mies, joka hevonen, Tulen tuskoa piteli, Panun vaivoa vaelti. Jalot juomat kaivettihin, Puhki vaaroista puhettiin, Sillat suuret siivottihin Poikitse joka joesta, Miehet ankarat ajeli. Hevoset hikoi veessä, Varsat vaahessa samosi, Vesi tippui vempeleestä, Rasva rahkehen nenästä, Postia kulettaessa, Lerpottia lennättäissä.
Yksityisen luoton määritteleminen oli kuitenkin vain leikintekoa sen kokemuksen ja tietämyksen rinnalla, mitä yhtiöiden ja muiden liikkeiden raha-asiat vaativat osakseen. Varsinkin nykyään, jolloin rahansaanti oli käynyt niin vaikeaksi ja jolloin liike toisensa perästä oli pakotettu toimintansa lopettamaan, tunsi paraskin pankkimies tulevansa milloin hyvänsä nenästä vedetyksi.
Huuti mies nenästä niemen, verevä vesien poikki: "Kenen on vene vesillä, kenen laiva lainehilla?" Miehet purresta puhuvat: "Mi olet mies metsän asuja, kun et tunne tuota purtta, keksi Väinölän venettä?" Sanoi lieto Lemminkäinen, virkkoi kaunis kaukomieli: "Jo tunnen perän pitäjän, jo älyän airollisen; minnekä menette, miehet, kunne läksitte, urohot?"
Lukemisemme on kerjäläismäistä ja liehakoivaa. Historiassa mielikuvituksemme vetää meitä nenästä. Kuninkuus ja aateluus, valta ja rikkaus, on mahtipontisempi sanaluettelo kuin yksityisnimet Juho ja Edvard, jotka tapaamme pienissä taloissa ja tavallisissa päivätöissä, mutta elämän kysymykset ovat samat molemmilla, ja molempien kokonaissumma on sama.
Päivän Sana
Muut Etsivät