Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
Kun menen mäelle yksin, Metsän tuulille puhelen, Taikka lausun lintusille, Ne minua ymmärtävät, Minä niitä. TAINA. Tuulosille Metsän puille lintusille. Niin, menekin, viivy hetki, Viihdytä sydän-alasi Lainehuiset läikkymästä. Aino poistuu. Näitkö nuo siniset helmet Sekä vitjat kultaviplat Oman tyttösi povella? VANHA JOUKO. En näkisi näytettäissä Helmiäsi, kultiasi, Noita naisien koruja!
Ylioppilaana ollessani tapasin Karolinan ani harvoin, ja viime kerran kotona ollessani oli hän pois kotoansa. Eipä siis ihme jos suuresti hämmästyin, kun seuraavana pyhänä kirkossa näin Karolinan seisovan lehterillä, muiden laulavien naisien joukossa, kirkkaassa päivän valossa, joka pyhänä valona ympäröi koko hänen olentonsa.
TAINA. Tuota on kumma kuullakseni! Kun olet kuulu loitsijaksi, Niin mikset kevättä kiehdo Sylihisi, rinnoillesi Iäksi ilonpitohon? Miksi, nähtyäs ihanan, Hellyt, pehmenet kuin lapsi? Narri mies on naimatonna Nuorten naisien keralla. Ken lie urhoksi kyhätty, Vasta on urho naituansa, Viisas vaimon saatuansa. Ota vaimo, Väinämöinen. Ei ole tytöistä puute Kalevalassa, Pohjolassa Eikä Joukolan joella!
Jos näytellään jotain Plautus'en tai Terentius'en latinalaisista komedioista, silloin Amos ei tosin koskaan ollut värsyjänsä kunnollisesti oppinut, mutta kuitenkin esitti hän naisien ja rakastajien rolleja niin mestarillisesti, että hänen liikuntojensa totisuuden ja suloisuuden tähden unhotti nuo puoleksi alas niellyt puoleksi vääristellyt värsyt.
Kun Kaarlen ja molempien naisien piti menemän kapean sillan ylitse, oli samalla joukko kruunun kuljetuskuormia ruvennut menemään siitä ylitse, ja muutamat miehet, jotka, hevosien puutteessa, käsirattailla kuljettivat santaa ja kiviä rakennus-aineiksi, jäivät kurkistelemaan muun tänne kokoontuneen kansan kanssa, kuinka yliopiston kaluja ruvettiin laivasta purkamaan.
Nämä ajatukset tekivät hänet taasen kylmäksi, Bodendorff teki samoin, hänkin tuli kylmäksi ja katkeraksi, ja kuitenkin olivat heidän sielunsa riemuinneet tästä yhteentulosta; kumpikin olisi voinut sanoa toisellensa: "Sinutta on elämäni iloton ja autio!" Bodendorff käveli koneellisesti molempien naisien vieressä, kunnes olivat joutuneet heidän kodillensa, jonne ei ollut hänen aikomuksensa.
Pedrolla oli ainoastaan kaksi pistoolia, mutta Henry, joka vihdoinkin oli tullut ylös solatieltä, liittyi hänelle kumppaliksi ja oli valmis lisäämään ne kaksi laukausta, jos niin tarvittiin. Kun Pedro ja Henry kulkivat sen paikan ohitse, jossa Gertrudes ja hänen äitinsä olivat, seisattui nuori mies vaihtamaan paria sanaa naisien kanssa.
Elettihin ennen meillä, Asuttihin aikoinansa, Kasvaessani kanerva, Noustessani nuori heinä; Iso kutsui kukkasiksi, Maammo marjoiksi hyviksi, Veikko vehnäksi saneli, Siskoni sinikeräksi. Tulin toisehen talohon, Toisehen emän alahan; Appi haukkui halkosiksi, Anoppi haoiksi haukkui, Kyty kylmiksi kiviksi, Nato naisien pahaksi, Käly kylän kärrykseksi, Oma ukko unteloksi.
RUOTUS: Houkkapa olinkin, koska tahdoin nousta kunniahan ilman naisien apua! RUOJA: Ruotukseni! RUOTUS: Sie olet sentään viisas vaimo. Huomenna Tepon lähetän laukun kanssa katsomahan käräihin Kalevan kansan, kuin siellä asiat käyvät. Itse Ruotsin ruhtinaille saattamaan sanoa lähden. Tule, menkäme levolle! RUOTUS: Siitä sitten tuumitahan. Esirippu. KOLMAS N
Minä olen arka naisien parissa, enkä väitä, etten ollut vähemmin, kuin tekään, hämmästynyt silloin kuin tuo herra teitä peljästytti... Nyt pelkään vain yhtä. Se on minusta kuin unta. Unissakaan en olisi ajatellut, että kerrankaan saisin puhua naisellisen olennon kanssa." "Kuinka? Tosiaankin?"
Päivän Sana
Muut Etsivät