United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja Musti ilmaisikin mielipahansa aina tuon tempun johdosta voimakkaalla, nuhtelevalla haukunnalla. Ei ollut hauska myöskään saada sieraimiinsa paksu savukiehkura, jonka tuo toinen oli onnistunut taitavasti suupielessään salaamaan.
Musti oli sentähden valinnut talon pitkän laiturin pään näiden yksinäisten haavehetkiensä tyyssijaksi. Siinä oli hyvä miettiä. Siihen näkyi paljon vettä, taivasta ja vastarannan korkeaa havumetsää.
Eikä tarvinnut sen jälkeen kuin sulkea kouransa ja sanoa hiljaa »sum-sum-sum», kun Musti jo ärähti äänekkäisiin ikävien muistojen ja mielipahan ilmauksiin. Tavallisella hyväntahtoisuudellaan hän ei silti nytkään jaksanut varsinaiselle syylliselle, talon nuorimmalle pojalle, sen pitempää vihaa pitää.
Pikemmin kuin sumu päivän nostessa, hävisivät samassa kaikki entiset Suutarit ja toiset toistansa muukalaisemmat ja kuninkaallisemmat ilmestyivät niiden siaan, joita nyt jo on yhden verran kuin Musti nimisiä koiria. LIISA. Mutta Jussi! virsuakaan et osaa tehdä, sen vähemmin sinusta olisi Suutariksi. OLUVINEN. Ei tässä osaamisesta ole puhettakaan.
Ja kun hän kerran kolmannen Taas raapi tuvan ovehen, Koir' uskollinen tupahan Toi leivän suussahan. Ja lasten eteen vei sen, näin Mielt' äidin niinkuin lepyttäin, Ja lausuin: huolet' olkaa vaan! Kyll' leipää hankitaan. Nyt veet tul' äidin silmihin, Hän heti läksi hovihin Ja sanoi: »sekää rahat nää, Mut meille Musti jää».
Talonväki seisoi vaunujen ympärillä; Margreta ojensi kätensä jokaiselle erittäin; sitte nosti Villiam hänet vaunuihin; Jeppe läiskytti piiskalla; Musti ulvoi surkeasti, ikäänkuin se olisi aavistanut, että hän, joka sitä niin usein oli hyväillyt, antanut päästää hänet kahleista ja antanut sille makupaloja, matkustaisi pois takaisin palaamatta. "Onnea ja siunausta!" huudettiin heidän jälkeensä.
Hänelle ilmoitettiin, että Musti se vain oli, joka oli saapunut isää syömään käskemään. Musti oppi muutamilla kerroilla tuon tempun, joka oli sitäkin selitettävämpää, kun hänen muistiansa sen suhteen olivat keittiöstä tunkeutuvien tuoksujen herättämät mieluiset ajatusyhtymät mitä voimakkaimmin avittamassa. Musti! Isä syömään!
Mutta Musti pudisti vain päätään ehdottoman kieltäytymisen merkiksi, niin kiitollinen kuin hän muuten aina ja kaikkialla olikin pienimmästäkin ystävällisestä sanasta ja silmäyksestä. Hän tiesi tehtävänsä. Tuosta ovesta oli hänen isäntänsä mennyt sisälle, sen edessä oli hänen odottaminen. Tällä kertaa tapahtui kuitenkin jotakin tavallisuudesta poikkeavaa.
"Sinä jäät tyhmäksi kuin pöllö, ja kaikki älykkäämmät pojat nauravat sinulle. Silloin et saa mitään tietoa kaikesta hyvästä ja hyödyllisestä opista, jota kirjat sisältävät, et Jumalan sanastakaan, ja kaikki kauniit sadut jäävät sinulta lukematta. Kävellessään niityllä mölyää härkä sinulle: minä olen parempi kuin sinä; Musti murisee portilta: minä olen viisaampi kuin sinä.
Ainoastaan ihmisen kaikkiruokainen, kaikkikäyttävä, kaikkiymmärtävä kaikkivalta oli voinut saattaa heidät saman katon alle asumaan... Sikojen laita oli hiukan toinen. Niitä ei Musti vihannut varsinaisesti, mutta inhosi sitä enemmän.