Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Näin erään hienon herran hävyttömästi myhähtäen sylkäsevän mokomalle näylle, näin jonkun neiden kummastuksella, säälillä, melkein inholla katsovan minua poloista, joka noita kurjia olentoja seurasin, mutta näinpä myöskin sotamiehen, joka kunnioitusta seisattui vainajalle antamaan. Minä en kumminkaan noihin mielenosoituksiin huomiotani kääntänyt. Astuin vaan syviin mietteisin vaipuneena eteenpäin.
Alettiin ensin kuiskata, että ehkei häntä ollutkaan vihitty. "Se oli hänelle oikein, mokomalle ylpeälle ihmiselle, joka luuli herrasmiehen sieppaavansa!" niin alettiin sitten hokea.
Vaan minä en maksa sitä en. Tulkoon seitsemän poliisia minua haastamaan oikeuteen ennemmin juon rahat kuivaan kurkkuun kuin annan ne mokomalle saituri pomolle. Iloita mekin saadaan koska isäntä ansaitsee 10,000 vuodessa meidän selästämme ja juo samppanjaa ja asuu viidessä huoneessa yksin rouvansa kanssa ja meitä on 12 ihmistä samassa hökkelissä, eikä sitäkään meille suoda. Kippis! Kippis!
"Katsohan herjaa vain, kun ylpeäksi röyhähti! Vai ei muka Matin syli vältäkkään mokomalle röökinälle!... Mutta kyllähän se tietään, kenen polvelle se mieli tekisi... Rantalan Kallen, Rantalan Kallen!... eikös se, Lippa, käynyt kuin naulan päähän?..." naureskeli mielissään isäntä. "Lihjaanpa livahti, sanoi Sauna-Taavetti, kun kaivoon putosi!
Voi, kun et minulle ennen mitään sanonut, ja minä luulin sinun vain narrailevan", tyrski Anna-Maija. "Voi tokkiisa, kun et ennen mitään virkkanut!" "Mitäs se tekee, kun nyt sen tiedät kumminkin?" sanoi Risto. "Niin, vaan kunpa minä jo lupauduin Riitalan Matille." "Mitäs semmoisista luvista", arveli Risto taas, "mokomalle miehelle!" "Vaan mepä jo suudeltiinkin", selitti Anna-Maija.
Vieras mies hän oli. He kaksi, hän ja Liisa, hehän kaksi tunsivat toisensa. Mutta miksi oli Liisa mennyt naimisiin oudon miehen kanssa? Sitä oli tuiki vaikea todeksi ajatella. Liisa ja Muttila! Muttila ja hänen Liisansa! Johan hevostenkin täytyi nauraa mokomalle avioliitolle. Olisi Liisa voinut ennakolta ilmoittaa edes!
Ei, minä lataisin vanhan ratsupistoolini kahdella pienellä luodilla, pistäisin sen herrani käteen ja sanoisin hänelle: tässä on minun vaimoni ottakaa hänet, mutta ensin ampukaa minua otsaan; silloin on kaikki niinkuin olla pitääkin. Se on koiran uskollisuutta eikä vapaan miehen! ärjäisi vihastunut vanhus. Ja mokomalle orjalleko minä annan tyttäreni! Mutta ... olkoon niin.
"Rossiter taitaa mennä nyt kolmeksi vuodeksi Euroopaan". "Millä ihmeellä hän sinne pääsee?" "Hm! Hän oli asettanut Van Bechten'in puodissa näytteille kaksi kuvaa, myötäväksikin sen lurjus! Jok'ainoa hänen maalaamansa kuva on lähtenyt minun taskustani, jok'ainoa! Minä maksoin tuolle mokomalle kirjurille 75 dollaria kuukaudessa, ja hän vaan piirusteli ja maalaili.
Hannaa tuo vähän harmitti, mutta ei hän rohjennut itseään puolustaa, kun juuri oli suurta kunnottomuutta osoittanut. Mari tuoksutteli päälleen nuttua ja huivia. Hanna kysyi, mihin hänen oli mentävä. »Vossikkaa hakemaan ensinnäkin», sanoi Mari. »Miina viedään Leenan kotiin. Ja sitten minun vielä pitää hankkia sinne kätilö, rouvan tahdosta, juuri kuin ei välttäisi joku vanha akka, mokomalle.»
Omaankin niskaansa otti vielä Risto-hupsu Pertun asioita, eikä nyt Perttu enää kuulu olevan veljeänsä paljo tuntevinaankaan. Saunaan oli laittanut maatakin, kun Joulun aikaan Risto kävi siellä, orpanoimassa muka. "Olisin minä antanut Riston asemassa mokomalle veljelle sen tulen taivaallista, enkä rahoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät