Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Ja hän myös lankesi polvilleen ja nöyryytti itsensä Jumalan edessä, ja suuret kyyneleet juoksivat hänen silmistänsä Toivosen lukeissa rukousta. Ja hän jäi, Toivosen lopetettua, vielä polvilleen, ojensi ristiin pannut kätensä taivasta kohden ja puhui: »Minun Jumalani taivaassa, kuule myös minunki rukoukseni ja huokaukseni!
Illan tullen, yön pimeten päätyi maahan mättähälle. Siinä istuvi isotoin, armotoin ajattelevi: "Mikä lie minunki luonut, kuka kurjaisen kuvannut kuuksi päiväksi kululle, iäkseni ilman alle? "Kotihinsa muut menevät, majoillensa matkoavat: mull' on korvessa kotini, kankahalla kartanoni, tuulessa tulisijani, satehessa saunan löyly.
"Jos Juoseppini on kuollut, en tahdo minäkään enämpi elää; minulla ei ole mitään minkätähden eläisin." "Vai niin! se on merkillistä! Minä uskoin muuten, sinun minunki perääni vähän kysyvän." "Ah, miksi riitelet minun kanssani?" Kauan kävelivät he nyt ääneti edespäin. Mutta äkkiä pysähtyi Martina ja, tarttunut kovin kiini Uotin käsivarteen, huusi: "O, näetkö sä kalliota!
"Ja enkä sitä nytkään tekisi, armollinen herra", vastasi jäykkä paroni, "ellei se koskisi teidän henkeä, niin hyvin kuin minunki". "No, luuleva ihminen", sanoi Richard, "mene sitte katsomaan lääkkeen vaikutusta.
Tuli kolmelta kosijat. Oikein emoni ennen Lauloi lapselle minulle, Sanoi saavani minunki Sulhon kaunon ja sorian, Mustakulmaisen, korian; Sanoi saavani varahin, Viientoista vuoen päästä.
Mikäs meiän neitosien, Mikäpäs tytön minunki; Kun tunnen tuten eleä, Sekä kasvan kaunihisti, Kulkevi sana kylälle, Tieto toisehen talohon, Naivat sulhot naapurihin, Ottavat omille maille, Oman pellon pientarelle, Ison ikkunain näylle.
Te näette silmänsä, otsansa, Vaan aivujansa viisaita Sekä kaikki kunnon toimiansa Oi ette tähdä naamastansa! Niin, Lotta kulta, minunki. Täss' lähetän sull' mun kuvani: Sa näet otsani, vakava ain', Tulisilmäni, liehukutriain Kaikk' kurjat kasvoni näyttää tää. Vaan rakkauttani, oh' et nää. Sotamiehen turva. Mitäs poikien on ollakkaan? Neidot mustat, leivät vehnää vaan!
Minä kurja kuulemahan, Mie kavala katsomahan; Veikko seisoi vieressäni, Eessäni emosen lapsi. Pakeneva. Vihoillinen viurusilmä, Pajupaula, niinikenkä, Läksi maata ryöstämähän, Hämettä hävittämähän, Tappoi taaton, tappoi maammon, Tappoi viisi veikkoani, Kuusi kummini tytärtä, Seitsemän setäni lasta, Tahtoi tappoa minunki.
Entäs kuka laatisi sen laulun, jonka hän Varolle omisti, vaikk'ei se vielä ole valmis: "Varus! Lycidas. Karttakoot mettiäisparvesi Corsikan marjakuusia; täyttäkööt lehmäsi utarensa syömällä cytiso-ruohoa. Alota, jos jotaki osaat. Pieridit ovat luoneet minunki runoilijaksi. Minäki olen laatinut lauluja. Minuaki sanovat paimenet runoniekaksi; mutta en juuri usko heitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät