Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Minä sieppasin pyssyni ja juoksemaan pois. Koirani läksi haukkuen minun perääni. Sekin oli säikähtänyt. Kotia tultuani tietysti en puhunut äidilleni sanaakaan kaikesta siitä mitä olin nähnyt, mutta kohdattuani Souvenir'in hitto ties miten se tuli kerroin hänelle kaikki tyyni.
Se oli helvetin lystiä... Ei ne ole vielä joutuneet kuuluttaan perääni; siitä on vasta viisi päivää kuin minä karkasin, mutt'en minä kuitenkaan ole laiskana ollut. Toissa yönä pidin minä vähäisen kalunkirjoituksen entisen isäntäni tykönä, ja tänä yönä kävin minä tervehtämässä itse rovastia, jolta otin tämän takin ja paraan hevosensa, joka seisoo ja hirnuu tuolla ulkona.
Ja sitten sanoi hän, että hänen piti menemän naimisiin erään ylhäisen ja rikkaan röökynän kanssa, ja kun en minä tahtonut häntä uskoa sanoi hän: tosin minulla on ollut paljon vaivaa ja monta temppua häntä saadakseni, mutta nyt on hän niin minun perääni, että minä otan hänen vaikka hänen sukunsa meluisi kuinka hyvänsä.
"Jos Juoseppini on kuollut, en tahdo minäkään enämpi elää; minulla ei ole mitään minkätähden eläisin." "Vai niin! se on merkillistä! Minä uskoin muuten, sinun minunki perääni vähän kysyvän." "Ah, miksi riitelet minun kanssani?" Kauan kävelivät he nyt ääneti edespäin. Mutta äkkiä pysähtyi Martina ja, tarttunut kovin kiini Uotin käsivarteen, huusi: "O, näetkö sä kalliota!
Minun Indialainen isäntäni ojensi minulle pyssyni; minä maksoin yösijani muutamalla lantilla ja paperisikarilla, kysyin tietä ja ratsastin matkaani, kiitollisena kuitenkin vielä hänelle toivoen: "Jumala teitä suojelkoon!" Hän katsoi perääni puoleksi uteliaana, puoleksi huolimattomasti ja kontti sen jälkeen koirineen majaansa takaisin.
En voinut syödä paljon mitään ja uni oli niin vähäistä, että toisinaan uinahdin vaan vähäisen niinkuin lintu oksalla. Tilani kävi niin arveluttavaksi, että minun perääni ruvettiin katsomaan ja minä laihduin, niin ettei minussa ollut muuta kuin napa luiden päällä", päivitteli Maija. "Sinä siis vieläkin uskottelet, että sinun uskottomuutesi oli vaan pieni hairahdus", sanoi Matti.
Minulla on kolmesataa markkaa nimismiehen takana, siellä kotiseudulla, hän antaa niistä korkoa ja vuoden perästä minä saan kolme kertaa niin paljon. Sitäpaitsi on minulla kokonainen arpa valtion arpajaisissa. Tiedäppäs se, että tytöt siellä kotipuolessa ovat aivan hupsuja minun perääni. Ei nuo näy huonompia Helsinginkään tytöt olevan. Sain jo yhden rakkauskirjeen. Maiju. Todellako? Heiskanen.
Usko minua, Ilmari: ei ole häntä pilana pidettävä, sen tänäpänä jo toisen kerran näin. Noin korkean kiven hän metsässä viskasi perääni, koska aioin panna häntä selkään, siitä syystä, näet seppä, ettei käynyt hän kanssani lehmäraukkoja pelastamaan petojen kynsistä. PALVELIJA. Hirveästi tirkistellen, katsahtelee maahan Ilmarinen. Oi päivää tätä, jona ikävyyden saimme ikivieraaksemme!
Veljeni haukkua nalkuttaa minua niinkuin kaikki muutkin, sanoi Torger itku suussa. Ennen kaikki olivat niin suopeita, hyviä ja ystävällisiä, että aina olivat perässäni mihin vain menin. Nyt ei ole paljon yhtään, joka ei viskaa kiviä perääni. Mitä olen tehnyt, jolla tämmöistä ansaitsisin? Ja Torger painoi päänsä käsivartta vasten.
Se iän ero tosin vielä kerran pyrki mieleen nousemaan, mutta hän piti sitä jo itsekin lapsellisena. Mutta Uutela yhä hymyili, jatkaen omia ajatuksiaan: »Katsos, Karoliina! Minä en ole koskaan juossut onnen perään, minä olen vaan katsonut sitä lujasti silmiin, ja se on juossut minun perääni. Ja niin taitaa nytkin olla.» Tämä oli hänen päivänsä, tämä toinen kuulutuspäivä.
Päivän Sana
Muut Etsivät