United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Varo Reetan silmiä, Taavi! Ennestään tuttu asia on, että on vaarallista katsoa niihin! Ne kimaltelevat kirkkaammin kuin puukkosi terä! TAAVI. Teräsharmaat siis! Minä olen aivan hurmaantunut siihen väriin! Luo silmäsi minuun, Reeta! Ehkä rupean hännystelemään sinua tuhatta hullummin kuin Elliä, jahka olen saanut vilkaista niihin. Mitäpä tämä merkitsee, tyttöseni? Miksikä katsot alas maahan?
Tiesin, että minun ristinpäivän aikaan tuli jättää paikka; vaan miksikä murheellisena ummistaisin silmäni ja sydämmeni luonnolle, kun Jumala nyt samoin kuin ennenkin antoi lehtien puheta, vuokkojen kukkia, kiurujen rakentaa pesiä ja eläimien syntyä.
RAHIKKA. Olen etsinyt sinua kaikkialta, mutta turhaan tähän asti. Miksi hylkäsit sinä minut niin äkkiä, niin odottamatta? Et sanaakaan selitykseksi, et sanaakaan jää hyväisiksi. SELMA. Mitä tahdot sinä? RAHIKKA. Mitäkö minä tahdon? SELMA. Välimme on kuitti. RAHIKKA. Mutta miksikä? Selitähän. SELMA. Mitä selitystä sinä vielä kaipaat. RAHIKKA. Selma. Miksi kohtelet sinä minua tällä tavoin?
Miksikä oli hän minulle vain ankara, rankaiseva kostaja? Hänen kurituksensa vaikutti minussa ylenkatsetta itseäni kohtaan, vaan häntä jumaloitsin yhä enemmän. "Hetkeksi nousi maailmallinen ylpeys rintaani. Minä tahdoin voittaa himoani rangaista sen esineen heltymätöintä kovuutta.
"Eräänä päivänä, kun Lassi kohtasi Hannan kahdenkesken, sanoi Lassi: "'Kyllä minä tuon teille lintuja ja jäneksiä sitte kun tulette Rauhaniemen emännäksi'. "'Tuopiko Lassi? sepä on oikein siivosti'. "'Tuon', vastasi Lassi, suuret kyyneleet silmissä. "'Tuopiko Lassi kernaasti? "'Tuon oikein kernaasti', ja puhkesi itkuun. "'No, miksikä Lassi on niin murheissa, mitä on tapahtunut?
Minun tekee mieleni riisua hame vanhalta nukelta ja pukea se uuden nuken ylle. Sen jälkeen alkoi Julia riisua vanhaa nukkea. Kuule, minä en uskalla kertoa äidille sinun olleen täällä, virkkoi Julia. Etkö?... Miksikä?
"Mutta mitä soisit lapsen tehneen," keskeytti kapteeni lepyttäen, "luuletko Aaton huolivan hänen kiellostaan?" Neiti ystävätär, joka tänään oli valkoisessa puvussa, sinisellä vyöhyellä ja lemmikkikukilla hiuksissa, puuttui nyt puheesen: "Pieni palanen, minun tähteni, rouva Linde kulta. Varmaankaan se ei haitanne." "Jättäkää se mieluummin tekemättä", pyysi Maria. "Miksikä sitten tulit?
Ettehän te pelkää Jumalatakaan. Sanokaas, miksikä te teette tyttö paran elämän katkeraksi? Mitä te tahdotte hänestä?" "Kestäs te puhutte, Paavali Andreitsh?" kysyi paksu mies teeskennellyllä kummastuksella. "Vai ette tiedä vainen? Minä puhun Tatjanasta. Pelätkää toki Jumalata. Mistä te kostatte?
Sua niin olen itkenyt, impeni hertas, Itkenyt kaivaten päivät ja yöt, Voi miksikä kohtalo, miksikä toiveen Angervaiselta ainoan viet? Nyt poissa on ponsi ja eloni tuoksu, Hän poissa, mi elolle arvoa soi, Mä varjona vaappuen muistoja uusin, En mennyttä loitsea eteeni voi.
VOLUMNIA. Ja miksikä et, saako kysyä? VIRGILIA. En mukavuudesta, enkä ystävyydenkään puutteesta. VALERIA. Tahdotte matkia Penelopea; mutta sanotaan, että kaikki se lanka, minkä hän Ulysseen poissa ollessa kehräsi, vaan täytti Ithakan koilla. Tulkaa pois! Jos olisi palttinanne yhtä tunnokas kuin sormenne, niin jättäisitte pelkästä säälistä tuon ompelunne. Tulkaa nyt vaan kanssamme!