Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Kummi oli seisonut koko ajan äänetönnä pankon nurkalla. Kun ovi oli suljettu, pyörähti hän kiivaasti äidin sängyn luo. »Herra Jumala! Loviisa kuolee! Joutukaa apuun! Silmät on jo nurin päässä!» Kaisu alkoi kätkyessä kimakasti huutaa; Miina rupesi itkemään. Mataran muori otti nyytistään pienen pullon ja piti sitä äidin nenän alla.
Mielestäni Amalia oli hyvin ystävällinen, kun tarjosi minulle apuansa. AKSEL. No niin, saattaa se ollakin hyödyksi siinä tapauksessa, että paitojen luettelo joutuu sinulta hukkaan. Amalia ja hänen rakkaat tätinsä Miina, Stiina ja Fiina ja kaupungin kaikki muut juorusiskot silloin voivat sen muististaan sinulle lukea.
Vai oliko se tämän sotaajan laine, hyöky räjähdyksestä jossakin kaukana? Ehkä on räjähtänyt miina, uponnut panssarilaiva ja hyöky lähti kiertämään yhä laajenevana helmana ja tämä oli sen helman viimeinen humaus, kaikkien kuolleiden yhteisen hengenlähdön huokaus tällä karilla? Eikö minua mikään päästä tästä painajaisesta?
Siinä kiireen touhussa tuli hän jo valittaneeksi: »Piikakin tästä meni itseviikolleen, niin jotta on tässä yksinään juosta hanttuuttamista, kun on kymmenen poikivaa lehmääkin ruokittava ja nyt pitäisi ne pellavat loukuttaa.» »Sekö se Tiinan tyttö on tässä teillä piikana», lausui siihen Miina. »Se.»
"On se vieläkin kaupaksi, ei muuta kuin nimenne kirjoitatte, niin Miina parka pääsee tuon konnan Raskalin kynsistä teidän, herra kreivin, syliin ... ei kuin nimenne kirjoitatte, muuta ei." Kyyneleet alkoivat taas juosta silmistäni, vaan käännyin hänelle selin ja käskin hänen mennä. Bendel, joka huolissaan oli etsinyt minua, saapui samassa luoksemme.
Käski sanoa neiti Esterille paljon terveisiä.» Ja vilaisten taakseen Miina veti vyöliinansa alta esiin kirjeen, jossa ei ollut mitään osoitetta, ja tuippasi sen Esterin käteen kiireellä kuin olisi se poltellut hänen hyppysiään. Se polttelikin.
MIINA. Lepsi tulee poikia kaupalle. TILTA. Tulevat jo porstuassa. Alkaa riisuutua. KAISA. Voi noita hupsuja! HILMA. No? Me luulimme sinua Lepsiksi! Ha, ha, ha! Eipä hullumpaa, voi olla. TILTA. Sinä sitä ensin sanoit. Hahaha! Ja Lepsiltä sinä näytitkin. MIINA. Sen teki tuo valkoinen huivisi. Näytti aivan kun Lepsi partoinensa olisi noussut reen perästä. Hahaha!...
Miinan tehdastyö oli koko ajan ollut isälle vain rahakysymys. "Niin, mutta minä olen ottanut pois pankista sen vähän, minkä sinne alussa panin", sanoi Miina alakuloisena. Miina oli ottanut kaikki vaatteensa mukaansa voidakseen näyttää kotoväelle koko koreutensa.
Ja kun neiti Smarin näytti uteliaalta ja lempeältä, niin Miina ilmoitti että Esteri oli juuri saanut siltä uskolliselta, kelpo pojalta kirjeen. Miina olisi sanonut nimenkin, vaan kun ei muistanut! »Ihan kielellä pyöri», sanoi Miina ja koetti muistella. Ja neiti Smarin uteliaana odotti. Kirje oli Juholta.
Tästä kodistako siis tuo reipas, kaunis poika oli kotoisin... Salon helmassa viattomana kasvanut poika oli tuosta pesästä pelastettava. Luoja itse oli johtanut lapsen hänen tielleen. Kuka täällä on isäntänä? kysyi rehtori. Minunhan tämä asunto on, vastasi Matti. Noh, mitäs nyt, onko tuo poika nulikka tehnyt mitään pahaa, vai mitä? kysyi Miina. Ei suinkaan, teillä on kelpo poika.
Päivän Sana
Muut Etsivät