United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
En ole koskaan hetkeäkään epäillyt teidän mielenne puhtautta, lausui Albert. Minulla ei tosin ole vielä paljoa elämänkokemusta, mutta ainakin niin paljon tiedän, että voi olla seikkoja, joiden vuoksi viattominkin olento joutuu maailman silmissä huonoon ja epäilyttävään valoon ... olen sen huomannut omasta elämästäni, joka sekään ei ole kulunut merkillisyyksittä.
Vikkelästi tarjosi Liddy heille aukean tötterön ja punastuen lausui hän ujosti, kumppalien nauraessa: "täss' on, hyvät herrat, ottakaa, mitä mielenne tekee." Upseeri oli aivan hämmästyksissään, kun hän kuuli tämän vastauksen omalla äidinkielellänsä tuon köyhän-näköisen tytön suusta. Hän kääntyi kumppalinsa puoleen ja sanoi. "Kas niin, Edward, tässä tapasimme kotimaalaisen!"
»Kuulkaa sitten, herra kuningas», sanoi Dunois, »Crévecoeur'in kreivi odottaa tuolla alhaalla koko saattojoukkonsa ja kaikkien torvensoittajiensa kera, ja koska te, kuninkaallinen majesteetti, ette tahdo päästää häntä puheillenne, niinkuin hänen herransa erittäin tärkeitten asioiden vuoksi on käskenyt, sanoo hän aikovansa viipyä siellä sydän-yöhön saakka, ja astua teidän eteenne milloin tahansa teidän mielenne vain tekee lähteä ulos linnasta, joko asioitanne toimittamaan, raitista ilmaa hengittämään tai jumalanpalvelusta suorittamaan.
Semmoisiin ei koskaan pidä sekautua, silloin vain enemmin sotkisimme; sitä on käsiteltävä kuin paisetta; pitää antaa sen kypsyä ja parata itsestään, silloin tulee kaikki jälleen hyväksi." "Hyi, herra Vigert!" lausui Agnes tyytymättömästi. "Tuo ei ollut hyvin sanottu! Voiko todellakin mielenne olla niin jyrkkä, ett'ette tahtoisi auttaa näitä Jonson-raukkoja?"
Vihdoinkin kävi Metsendoren keisari neuvottomaksi, kutsui kokoon ministerinsä ja puhui heille näin: "Onneton taistelu on kanssa jumalien luottamusmiesten, heitä ei konsanaan voita taistelun vimmassa kenkään; sankarten urheitten kanssa on turha iskuja vaihtaa. Lausukaat mielenne te, mua neuvokaat hyvästi, te miehet."
Paennut aateli on, kansa kylmää, Se yhtyy Herefordiin, ma pelkään. Poika, Käy Plashyyn, Gloster-sisareni luo! Hält' oiti mulle hanki sata puntaa. Tuoss' ota sormus tuo! PALVELIJA. Unohdin haastaa teidän armollenne, Ett' olin tänään siellä ohimennen; Mut rikon mielenne, jos lisää kerron. YORK. Mit' on se? Sano, poika. PALVELIJA. Tiimaa ennen Kuin sinne saavuin, herttuatar kuoli.
Onko hänellä, tähän linnaan tullessaan, useampia kuin yksi henki ruumiissaan, koska hän uskaltaa astua meidän keskellemme meitä haukkuakseen?» »Hyvät herrat», lausui Montrose, »hillitkää, minä rukoilen, mielenne. Lähettiläänä tulleelle sanansaattajalle pitää suoda puheen vapaus ja turvallinen matka.
Jos sitten köyttäisimme miestä. ANNA. Antakaa hänen olla! Miksi noin menettelette hänen kanssaan? MAUNO. Köyttäkää päälle vaan, ja pankaa vaikka rautoihin, jos mielenne tekee. Ei haittaa yhtään. OLLI. Ei haittaakaan. ANNA. Isä, elä salli! Muista kuinka monta vuotta Mauno sinua uskollisesti palveli! ROINILA. Niin, Olli, onkohan tuo tarpeellista? OLLI. Mitä se Anna puhuu? Uskollisesti?
"Te selitätte, hyvä Martti mestari", virkkoi Paumgartner, "vanhan mummon sanat aivan oman mielenne mukaan. Minusta ei teidän selityksenne ole ollenkaan oikea ja minä uudistan vielä taannoiset sanani, että teidän pitää jättää kerrassaan kaikki taivaan salliman ja tyttärenne sydämmen ratkaistavaksi, sillä ainoastaan siten tulee asia oikein päätetyksi".
Hugh Raybrock. Muistoksi H. Raybrock'ille itselle. Nuori kalastaja kävi yhä rauhattomammaksi, kuta enemmän hän kirjoituksesta sai selvää. Hän jätti sen pöydälle kapteenin eteen, ja istui tuolille, nojasi pöytään ja kätki kasvonsa käsiinsä. "Mitä tämä on," sanoi kapteeni, "älkää noin antako mielenne masentua! Ylös toimeen ja olkaa mies!"