Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. lokakuuta 2025


Kyllä ymmärrän täydellisesti, miltä sitä tietä tullut sydämen suru maistaa," sanoi vaimo ja kyyneleet herahtivat hänen silmiinsä. "Mihin tautiin kuoli miehenne?" "Keuhkotautiin; hän oli avutonna jo pari vuotta. Odottamaton ei kuolema ollut, mutta sittenkin koski se kovasti," sanoi vaimo surullisesti. Minun ei haluttanut matkustaa edemmäksi. Pyysin talosta yösijaa ja se minulle luvattiinkin.

ELISABETH. Jos kuolee hän, niin mikä mua kohtaa? GREY. Ei muu kuin moisen miehen tappio. ELISABETH. Mut moisen miehen tappio on kaikki. GREY. Jos kuolee miehenne, niin lohdutukseks On taivas teille suonut kelpo pojan. ELISABETH. Hän nuori on ja, kunnes ikään tulee, On hällä holhoojana Richard Gloster, Jok' ei mua helli eikä ketään teistä. RIVERS. Protektoriksi hänkö määrätty?

Taitaahan se olla terveellistä, myönsi Viija. On se, vakuutti emäntä. Minä viikolla näin, kun miehenne osti juomia, niin minä heti arvasin, että viinipullot on tänne tulevia. Ei niitä ole tänne tuotuna, sanoi Viija. Ne ovat olleet kotiin. Ei olleet kotiin, intti emäntä. Me ajettiin peräkkäin kaupungista ja minä näin että johonkin muualle ne juomat jäivät, vaikka koetteli se eksytellä minua.

Maria ei kuullut enempää. Hän sävähti punaiseksi ja käsi putosi hervottomana alas. Sitäkö kymmenmarkkasta se nyt lähetti perimään? En kuule. Liisa, herkiä, jumalan luoma, eihän se sinun kiljumisestasi kumminkaan välitä. Sanomaan, että mitä? Että jos miehenne tulisi käymään hänen puheillaan. Sepä on työssä nyt. Tulkoon sitten illalla työstä päästyään. Kyllä sanon. Poika meni.

Meillä oli lehmiä ja sikoja ja kanoja ja tulimme hyvästi aikaan, varsinkin kun Jumala oli niin armollinen ettei meille lapsia lähettänyt." "Kuinka paljon puoti antaa vuodessa miehenne kuoleman jälkeen?" "Te voitte itse parhaiten sitä päättää. Eikö teidän tee mieli katsoa kirjaani ja käydä katselemassa niittyä ja omenapuita? Mutta ne ovat huonosti hoidetut siitä asti kuin hyvä mieheni kuoli."

Tiedättehän että olen saanut virka-eron. Nora. En voinut sitä estää, herra Krogstad. Olen ponnistanut ja pitänyt puoltanne viimeiseen asti, mutta siitä ei ollut apua. Krogstad. Niin vähänkö teidän miehenne teitä rakastaa? Hän tietää mihin vaaraan minä teidät voin saattaa, ja kuitenkin hän uskaltaa Nora. Kuinka te voitte luulla hänen saaneen sitä tietää? Krogstad. Ei, enhän sitä nyt luullutkaan.

"Miten miehenne on, Mrs Haley?" sanoi pastori, joka nyt oli saapunut sille paikalle, jossa vanha vaimo seisoi ja johon Lilyn kauniit kasvot vielä olivat käännetyt ja Kenelm seurasi häntä hitaasti. "Kiitoksia kysymästä, sir, hän on parempi hän on nyt ylhäällä. Tämä nuori lady on hankkinut hänelle voimia ." "Vaiti!" sanoi Lily punastuen.

Muistanpa vielä sen ajan, jolloin teidän miehenne isä kerjäten rukoili isääni hänelle armosta myymään muutamia tynnyrejä jyviä, kun koko hänen väkensä oli nälkään kuolemaisillaan. Muistan vielä senkin päivän, jolloin kuusi Larssonia, kaikki nuoria uljaita miehiä, asettautui teidän miehenne komentoon eikä yksikään heistä palannut, sillä se kunnia maksoi heille heidän sydänverensä.

Eikö teitä nyt peloita nukkua täällä yksin, kun miehenne on poissa? kysyi Olavi. Elli sanoi, että hän oli tottunut siihen, että hän tavallisesti nukkuikin yliskamarissa, silloinkin, kun hänen miehensä on kotona. Ja minäkö olen nyt vallannut teidän kamarinne? Eihän se mitään ... kyllähän meillä aina on tilaa. Tämähän on tämä huone aivan minun huoneeni alla. Niinpä melkein.

Teidän miehenne... Ja minäkö? nauroi Irene. Oh, sitähän me aina teemme. Mutta myöskin meidän ystävämme tässä tahtoo teihin nähden, kaunis rouva, koettaa voimiaan. Irene ei ollut mitään ymmärtävinään. Voimiaan? kysyi hän viattomasti. Suon sen mielelläni. Siinä tapauksessa, vastasi Rabbing, ovat aika ja paikka vielä vähemmän tarkoituksenmukaiset. Mutta aseet? Ne lasken minä alas teidän edessänne.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät