Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. lokakuuta 2025


Sitä täytyy mennä sinne, minne vaan käsketään... Hyvä minun sentään on ollut tässä mökissäkin olla. Siinäpähän olen saattanut lapseni jalalle"... "Miten teille sitte kävi miehenne kuoleman jälkeen, kertokaapas minulle, olis' hauska kuulla?" ... kyseli kappalainen vuorostaan.

Ei, mutta päinvastoin, se juuri tekee asian yksinkertaisemmaksi; jos teidän miehenne on sama kuin minun, niin minä yhdellä iskulla toimitan kahdenkertaisen koston, siinä kaikki, mutta mistä saada tuo mies käsiin? Sitä en voi tietää. Teillä ei ole mitään aavistusta hänen asunnostaan?

Siellä olikin tuntematon mies kohteliaasti kysyen: Asuuko täällä Rimpinen? Kyllä, mutta hän ei ole nyt kotona! Jassoo, hymähti kysyjä. Mutta oletteko hänen vaimonsa? Kyllä! vastasi vaimo epäilevin ja tutkivin katsein. Sepä hauskaa! Voisinko puhella kanssanne? tiedusteli nyt tulija. Olen miehenne entisiä lapsuuden tuttavia, joten haluaisin saada jonkinlaisia tietoja hänen elämänvaiheistaan.

Hän huvittaa, hän säälittää, hän miellyttää teitä... No niin, lopuksi autatte te oikealle tolalle hänet. Verratonta! Ja kun me nyt olemme oikealla tolalla...? Niin alkavat kaikenlaiset jokapäiväisen elämän vaikeudet vaivata teitä... Teidän miehenne... Ahaa! Nyt astuu hän näyttämölle! Teidän miehenne ei aluksi aavista mitään. Hän luottaa, hän uskoo teihin kuin parempaan itseensä... Parempaan?

"On onpas sinulla teillä kauniita kukkasia." "Tahdotko tahdotko sinä yhden napinläpeen, Rikhard?" "Tuhansia kiitoksia." Tyttö ojensi hänelle puoleksi puhjenneen sammalruusun. Hän oli melkeän punainen kasvoiltaan ottaessaan sen vastaan; mutta kirkossa olikin ollut kauhean kuuma. "Nyt et saa enää sanoa Rikhard, Lagerta, vaan herra Jansen," sanoi rouva. "Jansenhan oli miehenne nimi, Gunhild?"

"Se on aivan niinkuin te sanoitte", huudahti Angelin, "että tuolla pellolla, jota teidän miehenne kylvää, ei tule kasvamaan ainoatakaan tähkää." Nyt tuli Mathieu takaisin molempain renkiensä seuraamana, ja hän heitteli yhä siemeniä, uskoi ne maalle voimakkaalla liikkeellä, aivankuin olisi tahtonut syleillä koko näköalaa.

Tuo käskykirje ei koske minua, vastasi mylady kylmästi, koska siinä ei ole minun nimeni. Nimenne! Onko teillä sitten mitään nimeä? Minulla on teidän veljenne nimi. Erhetystä; minun veljeni oli vaan teidän toinen miehenne, ja ensimäinen miehenne elää vielä. Sanokaa hänen nimensä niin pannaan se tähän Charlotta Backson'in sijaan. Eikö?... Ettekö tahdo?... Te vaikenette?

LIINA. Kyllä Anna saa tarkoituksensa perille, vaikka missä. VARRO. Nyt te tuomitsette väärin. Annalla ei ole aavistustakaan miehenne onnettomasta suhteesta; Anna on viatoin. LIINA. Teistä näyttävät kaikki asiat erinomaisen valoisilta, vaikka ne olisivat kuinka mustia. VARRO. Niinkuin tiedätte, puhun minä aina suoraan ja ilman verukkeita, luottakaa minuun.

MARGAREETA. Kiitosta liikaa kuulla saan; Ma olen köyhä tyttö vaan, Ei korut, helmet ole omaa. MEFISTOFELES. Ei niistä yksin synny somaa; Olento, silmä luopi uljuuden. Jos tänne jäädä saan, oon iloinen. MARTTA. Olkaapa hyvä! Uutta kuulla haluan! MEFISTOFELES. Jos voisin tuoda tiedon hauskemman! Vaan toivon, ette siitä syytä meitä: Miehenne kuoli, käski tervehdellä teitä.

Te laskette kai leikkiä?" sanoi Edith äänellä, joka ilmaisi paljon suurempaa säikähystä, kuin hän ensin oli osottanut "te ette voi tuolla tavoin puhua loukkaamatta sitä kunnioitusta, jonka olette velkapää antamaan itsellenne ja minulle, teidän miehenne sukulaiselle! Sanokaa vain että kaikki oli leikkiä, armollinen rouva, ja suokaa mulle anteeksi että hetkeksikään saatoin uskoa sitä todeksi!"

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät