Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Huolimatta syysillan pimeydestä, kääntyi matkamiehemme sivutielle ja oli pian hautuu-maalla. Paljastetuin päin lähestyi hän siellä äiti-vainajansa hautaa, jolle ristissä käsin lankesi polvillensa ja hartaassa rukouksessa Jumalan tykö anoi siunausta syntymäkodilleen ja omille tuntemattomille kohtaloilleen. Vihdoin lausui hän: "
Hän rukoili sen puolesta, jota hän rakasti enimmän maailmassa, ja hänen rukouksensa nousi kuin leivosen laulu ylös taivasta kohti. Hän palasi takaisin työnsä ääreen, mutta kaikki tuntui nyt niin vieraalta ja kummalliselta. Ompeliko hän morsiuspukuaan vai käärinliinojaan? Mutta meidän matkamiehemme ne ajoivat iloista vauhtia ulos kylästä.
Minä olenkin iloinen, ettei siitä ole enää mitään jälellä.» Matkamiehemme olivat päättäneet jatkaa matkaansa omnibus-vaunulla, ja nyt astui ajuri Kalle Vepupp huoneeseen. »Huomenaamulla kello neljä minä pysäytän tähän», sanoi hän. »Olkaa silloin valmiina; paitsi teitä, tulee mukaan kahdeksan musikanttia, ja sitten ovat vaunut täynnä.»
Sitten he aikoivat etsiä jonkin ruotsalaiskylän, joka olisi niin kaukana sisämaassa, etteivät sen asukkaat tietäisi mitään suomalaisten Ruotsiin tekemästä sotaretkestä. Hyvää tahtia matkamiehemme samosivat eteenpäin pyrkien mieluimmin kulkemaan harjujen selänteitä, missä heillä oli avara näköala ja luja maa jalkojen alla.
Kaikkiin näihin Richard parka ei voinut antaa mitään kelpo vastausta ja sai sentähden ilman avutta ja neuvotta jatkaa matkaansa. Eipä siis sovi kummaksi katsoa, että matkamiehemme rupesi näyttämään aivan kurjalta.
Se oli aivan totta, se; ja ukko Witt ja räätäli Flick sopivat nyt hinnasta, ja kun takki oli maksettu, läksivät matkamiehemme ylikertaan mennäkseen lepäämään päivän vaivoista. Witt ja Swart makasivat toisessa sängyssä sekä Kalle ja Frits toisessa. Pian oli kaikki hiljaa huoneessa ja kuu kumotti huoneesen.
»No», sanoi Swart, »parasta kaikesta kuitenkin on, että olemme jälleen saaneet pojat käsiimme. Rupea sinä nyt vaan nukkumaan ja jätä hyveemme toistaiseksi rauhaan!» Seuraavana aamuna kello kahdeksan avattiin ovi ja meidän matkamiehemme vietiin muiden yövieraiden mukana kuulusteltaviksi. Kovin ukko Swart häpesi nähdessään missä hienossa seurassa hän oli ollut.
Se ilahdutti häntä sanomattomasti, ja sentähden tahdon minä myös ilahduttaa häntä hänen vanhoina päivinään.» Seuraavana aamuna nousivat matkamiehemme vikkelästi vuoteiltaan ja menivät ulos katsomaan Berliniä. He astuivat katua ylös ja toista alas, ja paljon oli tässä nähtävää. »Ei, hyvät ystävät, katsokaas», sanoi Swart, »mikähän rakennus tuokin on, seitsemänkerroksinen!»
Tämmöinen onnellisesti onneton tilaisuus tulikin hänelle vielä osaksi vihoviimeisellä matkalla. Huhtikuun 17 p. läksi matkamiehemme Bagdad'ista, jossa hän oli saanut tarpeekseen levätä ja viettää monta hauskaa hetkeä siellä asuvain vieraanvaraisten Englantilaisten seurassa. Nyt hän taas kulki autiota erämaata kahden kesken yhden Beduinin kanssa.
Pitkä pouta-aika oli ollut Sonorassa. Moneen kuukauteen ei ollut näissä seuduin satanut pisaraakaan. Kaikki purot, kaikki lammikot, vieläpä kaikki muuten niin runsasvesiset lähteetkin, jotka matkamiehemme tapasivat matkallaan, olivat aivan kuivuneet. Ei ollut siis ihme, että eläinten voimat olivat loppuneet ja niiden omistajat täynnänsä synkimpiä aavistuksia.
Päivän Sana
Muut Etsivät