Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Jo tuo on ollutkin talossa kaksi vuotta, ihan se tulee liian vanhaksi mööpeliksi. Ei, kyllä hänen pitää pois, tai muuten lähden minä en minä jaksa enää mokoman heittiön kanssa tapella. Mikä melu täällä taas oli? Nokkihan se tässä kiusaa tekee jo aamusta varhain että on ihan harmiinsa haljeta. ILLI. No mitä se juukeli nyt taaskin on keksinyt? Vastahan minä sitä eilen löylytin, mitä? Malakias!
Juu, juu, vastasi Kristo, hän kilistää heidän kanssaan lasiaan ja sanoo: kool pruu! Kool pruu, sano Hiislunti muijaansa, irvisti Jussi. Ja Maijala valakkaansa, lisäsi Miia. Niin, sanoi Matti, miksi turmelemme itsemme ja miksi seuraamme herrain esimerkkiä, kun siitä kumminkaan ei kunnian kukko laula? Niin vallesmanni tekee, mitä virkansa vaatii, puhui Malakias.
Mutta minäpä, niin totta kun nimeni on Malakias Illi, niin kyllä minä sen sieltä ulos pieksän. SUSANNA. Kyllä on pääsemättömissä tuon poika vintiön kanssa. Ihanhan ne jo tippumalla orrelta pois juoksevat?" Ikäänkuin tuo nyt olisi hänen asiansa, mokomankin takkiaisen. No sitten Malakias tietysti kysyi: "Mitkä linnut?"
Jos sitte Luoja suo jokapäiväisen runsaan toimeentulon jollekin, tulee hänen osata omaisuuttansa käyttää hyödylliseen ja siunaavaiseen tarkoitukseen eikä tuhlaavaisuuteen ja turhaan ylöllisyyteen. Niinkuin minä olen sinun omaisuuttasi tuhlannut, Malakias. Anna se minulle anteeksi. ILLI. Sydämmestäni Susanna sen anteeksi annan.
Puhuttiin siinä pöydässä Anttilan emännän kuolemastakin ja kuinka isäntä suree itsensä hassuksi, suree niin hirveästi, ett'ei taida ikänä naimaan mennä, vaikka moni tyttö kyllä "hypän kengässä" menisi hänelle, sillä mikäs rikkaalle, ja semmoiseen taloon, mennessä oli. Niin, honotti Aapelin Malakias, vuositulos miehelle muijan kuolema on.
Vaivaisia syntisiä me kaikki olemme, Matti niinkuin muutkin, kuului pistävästi nurkasta. Kukas täällä täydellinen on, huoahti Malakias. Kelpaahan Matillekin jumalanvilja, muistutti Miia. Olen koettanut olla kohtuullinen nautinnossani, sanoi Matti. Nyt kuului meluavasta joukosta: En minäkään ole sikana ollut! Määräni minäkin tiedän! En ole kertaakaan kurrassa ollut.
Jos Aatamikin häissään Oisi ollut päissään, Niin paratiisin poikia nyt oltaisiin. Siihen se laulu loppui, ja Kristo vakuutti sen omin silmin nähneensä "präntättynäkin". Mutta kuinka maaherra ja konsistorjumi on sellaisia kirjoja präntätä antanut, kysyi Aapelin Malakias.
ILLI. Kas niin! Paras ja suurin voitto maailmassa on se, kun jaksamme voittaa itsekkään sydämmemme! SUSANNA. Nyt on minullekin selvennyt sananlasku: niin se kaiku vastaa, kuin metsään huudetaan. Eikö totta Malakias? Oikein sanoit, Susanna. Kiitos tuosta lauseestasi. SUSANNA. Siispä tästälähtein koetamme kaikki virheet ratkaista sovinnossa. Tahdon alkaa aivan alusta.
Oikeenko todella! Kiitos Malakias! Oi kuinka sydämmeni nyt ilosta sykkää. Sinä olet niin sanomattoman hyvä. Saanko luvan tarjota, itse sen äsken keitin ja rohkenen vakuuttaa, että se on hyvää! ILLI. No niin! Nythän sinä taas olet entiselläsi. SUSANNA. Minäpä tuon sulle niitä rinkeliä, joista sinä niin paljon pidät. Odotas hieman! Tähystelee ja koettelee kaikkia esineitä. ILLI. Kuka sinä olet?
Siihen puuhun lintu lentää, mistä urpia löytää. ILLI. No mitäs se tähän kuuluu? SUSANNA. Malakias! Sinulta tulen turvaa, apua etsimään. Mistäpä sitä muualtakaan saanen. ILLI. No, no, asiaan! SUSANNA. Hyvä Malakias! Sinun pitäisi toimittaa pois tuo Nokki meiltä, muuten minä en voi tulla toimeen täällä. ILLI. Mitä varten? Mitä hän on sitten tehnyt?
Päivän Sana
Muut Etsivät