Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Se onkin toden teolla laiskan valkea, sanoi valtion herra nousten samassa seisoalleen ja jatkoi, kun näki, että kaikki miehet olivat jo kengässä ja lähtöön valmiina: Nyt miehet tehkää noin sylenpituisia keppejä, latvapäät valkoisiksi kuorittuja, viisi kappaletta mieheen. Tunturi näkyy olevan paljas, sieltä emme saa keppejä, ja kepeittä emme osaa minnekään.
Nyt mielessään näki hän Siirin Vaaralan emäntänä narisevassa kengässä käyskelevän kyökin ja kammarin väliä. Pienokainen kun kirahti kehdossaan, niin heti äiti kiirehti luokse ja ryöpsähti kehdon päälle sitä syöttämään. Niin, Siiri se oli Vaaralassa emäntänä ja Hanna hoiti karjaa. Hannan lapset ne saattoivat olla pirtissä. Kammarit tarvitsi isäntä ja emäntä.
Niin esim. v. 1844 eräs sananlasku kuuluu: »Haittana on huoli häissä, kiwi kengässä kiwuksi»; mutta v. 1858: »H. o. h. h., kipu kieldona ilolle». Edellinenhän kuulostaa oikein Suomen kansan sananlaskulta; jälkimäisestähän on osiksi tuo kuulakas selkeys kadonnut. Jokunen näistä 1844-vuoden sananlaskuista on sattuva ja hauskakin.
Mistä lienevät saaneet viholliset tietää Herpmanien Ampialassa olemisen, ja tien osasivat he kulkemalla kenkäisten hevosten jälkiä, sillä silloin oli Herpmanien hevoset täydessä kengässä, mutta muut pitivät hevosiaan n. s. "viskarissa." Vihollisjoukko, joka nyt saapui Ampialaan, oli iso, ja heidän mukanaan eräs noita, nimeltään "Kuuliais-Tapani," Tampereen puolelta.
Puhuttiin siinä pöydässä Anttilan emännän kuolemastakin ja kuinka isäntä suree itsensä hassuksi, suree niin hirveästi, ett'ei taida ikänä naimaan mennä, vaikka moni tyttö kyllä "hypän kengässä" menisi hänelle, sillä mikäs rikkaalle, ja semmoiseen taloon, mennessä oli. Niin, honotti Aapelin Malakias, vuositulos miehelle muijan kuolema on.
Isäntä asettuu viimeksi paikalleen, sillä ensin pitää hänen katsoa, ovatko hevoset terävässä kengässä ja päitset ja valjaat hyvässä kunnossa; sitte nousee hän ja istahtaa, niin että reenkori paukkaa. Hän tarttuu ohjaksiin ja kysyy vielä kerran, eikö mitään ole unohtunut, läjäyttää piiskalla, katsahtaa ylös vanhan puutalonsa ikkunoihin ja antaa mennä.
Heidän perässään astuu hovimestari, päässään komea hattu, polvet ja kengät solilla kaunistettuna; häntä seuraa joukko Neekerejä ja heidän vaimojaan, osaksi avojaloin ja osaksi kengässä, mutta kaikki sukitta; kaksi eli kolme mustaa, melkein alastonta poikaa lopettaa seurueen. Näin juhlallisena menee seurue kirkkoon. Kotona on vaatteus huolettomampi.
En ole runon sukua, Enkä laulajan lajia, En ole tietäjän tekemä, Enkä lapsi Lappalaisen; Vaan kuitenki, kaikitenki, Jos lähenki laulamahan, Hyvän toiseni keralla, Parempaisen kumpalini. Laulaisinki, taitaisinki, Vaan en tunne eellä käyä, Ennen käymätön e'ellä, Ennen maan matelematon; Sinä synnyit yötä ennen, Minä päiveä jälestä, Sinä kengässä kepasit, Minä virsussa vitelin.
Vanha-Musta juosta hölkötteli koko pitkän, lakean taipaleen samaa tasaista vauhtia, johon se oli tottunut; iljangosta näki, että se oli hyvässä kengässä. Se tiesi vasta silloin saavansa puhaltaa, kun puolen peninkulman päässä Giljen ahteet tulivat vastaan. Liekö syy ollut rausteikossa vai missä, vaan nyt se oli juuri kompastumaisillaan. Ensi kertaa senlaista tapahtui.
Terävässä kengässä, jos on tarpeellista, tylsässä kengässä, jos käy laatuun, mutta ratsasta eteenpäin! Ratsasta kaikkien esteitten ylitse ja voita kilvan-ajossa!" "Ja voita missä kilvan-ajossa?" kysyin minä. "Siinä kilvan-ajossa, johon on mennyt", lausui hän. "Ratsasta eteenpäin!"
Päivän Sana
Muut Etsivät