United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun semmoinen parvi pullahtaa ravintolaan ja rymähtää alas sen penkeille ja pöytien ääreen, sortuu kohisevan koskenkin ääni, enkä luulisi lumivyörynkään paukkeen kuuluvan silloin, kun kaksi tuollaista matkuetta yhtyy ja alkaa huomioitaan vaihtaa. Tilataan siinä sitten olutta ja viiniä, huudetaan juustoa ja makkaraa ja näköalakortteja!

Pyydä vaan lohta, juustoa ja makkaraa esimerkiksi 5 tai 6 naulaa kutakin. Sehän pitäisi riittää? ONNI. Kyllä kai, mutta Häkkisellä taitaa olla monta sorttia. Mitä lajia minä ? KAMREERI. Se on yhden tekevä, kunhan se vain on hyvää. Sitten pitää vielä olla yksi purkki sinappia. ONNI. Ranskalaista vai »Non plus ultraa»? KAMREERI. Ota nyt vaikka »Non plus ultraa», koska se on kotimaista tekoa.

Micawber'in tunteita, koska tämä oli niin arka; mutta asia vaivasi minua, ja minä ajattelin sitä usein jälestäpäin. Meillä oli sievät pikku päivälliset: komeaa kalaruokaa, vasikanmunuais-paistia, paahdettua makkaraa, peltokanaa ja puddingia. Viiniä ja väki-olutta löytyi myöskin, ja päivällisen jälkeen laitti Mrs. Micawber meille omin käsin maljallisen kuumaa punssia. Mr.

Taskustaan otti hän korpun ja pyöritteli sitä käsissään ja aina vähän jyrsäsikin laidasta. Mitä sinä sairaana syöt, kun nyt vehnästä vetelet? Taidat syödä munia ja makkaraa! tuumaili Jaakko eikä korppu näyttänyt hänessä herättävän mitään himoa. Annatko vähän lihaa, niin saat puolet tästä, lausui Antti huomatessaan ettei paljas näytteleminen mitään vaikuttanut. Enpä tiedä, vastasi Jaakko.

Hän on minun paras hoitolaiseni, kunnallisneuvoksetar lähettää aina syksyisin niin runsaalla kädellä voita, lihan ja makkaraa, ja jos Ella kirjoittaa kotiinsa ja valittaa, että neiti Roos on ahdettu asumaan heidän kanssaan.

Minä kyllä pidän hänestä huolta, jos vaan saamme vähän ruokaa." "Niin, Jäger, sitä on kyllä helppo sanoa! mutta katsos miten me kaikki puuhaamme täällä täysin käsin." "Kylmää linnunpaistia! ... lihakokkareita ... vähän makkaraa!... Tulemme kyllä toimeen... Minä lupasin hänelle teurasruokaa. Ja sitten, Thinka!" nyykäytti kapteeni päätään, "hiukan totia, niin pian kuin mahdollista."

Vanki-huoneen vartia sai myös maistaa sitä lihavaa juustoa, sitä valkoista leipää ja sitä merkillistä makkaraa, joka liikutti niin ihmeellisesti hänen luontoansa, että minä koko sen päivän sain olla tuvassansa. Elinalla ja minulla oli paljon sanomista toinen toisellemme. Hän surkutteli minun tilaani semmenkin sentähden että hän luuli minun nälkää näkeväni.

Omituisia ovat heidän häätapansa. Niissä eri seutujen asukkaat paljo toisistaan eroavat. Saksalaiset varsinkin eroavat Italialaisista naapureistaan. Aamusopalla, jolloin lihaa, makkaraa ja leivoksia myös tarjotaan, juhlallisuudet alkavat; sen jälkeen seuraa hyppely ja sitte, noin kello 10, kulku kirkkoon, jonka oven vilkkaasti soittavaiset musikantit aukaisevat.

Usko mitä tahdot, töllö, Mut siit' älä hiiskukaan Ollos vaiti! *Forella*. Niinpä vaan Tahdon ollakin kuin pöllö, Nyt prinssin uhalla. *Kuningatar*. Se ois kaunis! *Forella*. Luultavasti Prinssi naurais makeasti. *Kuningatar*. Saisit seista kaapissa. *Forella*. Kas niin, nyt taas mamma puhkaa, Vaan en huoli, teenpä uhkaa. Mull' on tuima nälkä, haa! Mistä saisin makkaraa?

Herra Markus mittasi askeleillaan lakkaamatta paviljongin lattiaa sittenkin kuin Pietari Griebel oli lähtenyt huoneesta ja mennyt vieressä siaitsevaan lehtimajaan, johon hänen rakas tyttärensä oli tuonut hänen suuruksensa: voita, leipää, palanen makkaraa ja lasillisen kullanloistavaa Nordhäuser viiniä.