Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Sana ystävä, hyvä lukija, ei ole lausuttu ajattelemattomasti, vaan täysimmässä merkityksessä, jonka siihen nimitykseen sovittaa voipi. Ula, maanpakolainen Tsululais-päällikkö, oli ystäväni, vieläpä sellainen, josta joka mies Jumalan luoman maan pinnalla olisi saattanut olla ylpeä.
Useampia vuosia elin sattuman nojalla, niinkuin maanpakolainen, niinkuin spitaalinen, niinkuin hullu. Kirous seurasi minua kaikkialla. Voi! ilman tytärtäni olisin jo aikaa pääni halki nuijannut. Hänen eteensä te'in työtä, ja sain voimaa kärsiä tuskiani! Eräänä päivänä Diesbach minun kohtasi. Hän oli vanha sotatoveri.
Maanpakolainen Norfolk lisäks sanoi, Aumerle, sun lähettäneen kaksi miestä Calais'hen herttuata surmaamaan. AUMERLE. Ken hyvä kristitty nyt lainaa kintaan? Valheita ajaa Norfolk; tuossa pantti, Jos kutsutaan hän kotiin vastaamaan! BOLINGBROKE. Tää riita jääköön pantin varaan, kunnes Saa Norfolk kotiin kutsun; sen hän saa, Ja, vaikk' on vihamieskin, kaikki jälleen Myös maansa saa ja arvonsa.
NORTHUMBERLAND. Tuho ja häväistys nyt häntä uhkaa. ROSS. Irlannin sotahan on rahaa tarvis, Vaikk' onkin verot raskaat; sen vuoks täytyy Maanpakolainen ryöstää. NORTHUMBERLAND. Oma lanko: Mik' epäjalo kuningas! Mut, loordit, Tuon myrskyn havinan me kuulemme, Vaan emme etsi suojaa tuulispäältä; Purjeita tuuli pingoittaa, mut niitä Ei lasketa, vaan tieten hukutaan.
Suot sinä lämpöä, lempeä turvattomalle, köyhälle loistat, lohdutat myöskin murheita mahtavan, rikkaan Painavi pattoinen päänsä sun helmahas hellään, murhaaja, maanpakolainen sua unelmissansa siunaa; syntyen sinulta saamme me katsehen kirkkaan; elämän teillä oot kova kallio keskellä kuohuja, merta; kuoleman aution tullen liekutat meille viimeisen, vaikean viestin rannoilta viidan vihertäviltä.
»Hän on tosiaankin toista ja jalompaa ainetta kuin muut kristikunnan hallitsijat», virkkoi masentumaton Crévecoeur'in kreivi; »sillä silloin, kun ei yksikään heistä uskaltanut suoda turvaa teille teille, sanon minä, kuningas Ludvig silloin kun te olitte vasta Ranskan kruununperillinen, Ranskasta karkoitettu maanpakolainen, ja kun isänne kostonhimonsa koko ankaruudella sekä kuningaskuntansa koko voimalla vainosi teitä silloin minun jalo herrani, jonka mielenjaloutta te niin törkeästi olette väärinkäyttänyt, otti teidät luoksensa ja suojeli teitä niinkuin omaa veljeään.
Bertelsköld nousi istuimeltaan ja otti hattunsa. Jäähyväiset oli pitkäksi ajaksi sanottava. Ebba Liewen tunsi sen ja otti puhuakseen. Kustaa, sydänkäpyseni sanoi hän hellästi, elämäsi on tähän asti ollut pelkkiä vaaroja ja taisteluita; ei kukaan rohkene epäillä sinun urhouttasi. Sinä olet tähän asti ollut maanpakolainen, jonka nuoruus on huvennut verenvuodatuksissa vierailla mailla; mutta isänmaasi tarvitsee sinua yhtä hyvin täällä kotona meidän luonamme. Sinä et saa enää elää yksistään kunnian vuoksi. Sinun pitää elää meidänkin tähtemme, jotka sinua rakastamme, sisaresi ja Eevan vuoksi.
BALTHASAR. Menen, menen, herra; teit' en häiritse. ROMEO. Sill' ystävyyden työn sa teet. Tuoss', ota! Elä onnessa! Ma tuosta huolimatta piilen täällä; Ma pahaa pelkään, julm' on katse hällä. PARIS. Maanpakolainen, pöyhkä Montague, Jok' armahani langon murhas, siitä Tuon kauniin immen luullaan suruun kuolleen, Hän halpamielin tulee ruumiita Nyt häväisemään: otan hänet kiinni.
Päivän Sana
Muut Etsivät