Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Mutta täällähän sitä sitte vaan lumihangessa möhimme, kuni parhaimmassa "hirsitalkoossa" ainakin. Oli jotenkin kylmä ilma, nuotiotulet olivat välttämättömän tarpeelliset, vaan miten niitä saada tuoreista puista syttymään lumihangessa, oli kysymys! Puista täällä Jumalan kiitos ei ollut puutetta. Vahvaa metsää kasvoi monin paikoin, joissa ei ikinä oltu kirvestä puun juurelle lyöty.
Kun ikkuna avattiin, nähtiin poikaparka tainnuksissa, päässä heinähangon varrella lyöty haava. Planchet meni pihalle ja tahtoi satuloida hevoset; mutta ne olivat aivan jäykistyksissään.
Minä unhotin itseni sinunkin läsnä ollessasi ja nöyrimmällä tavalla anon minä anteeksi pikaista ylenkatsettani. Minua oli ankarasti lyöty ja minä olin harmista hurjistunut." "Voi! minulla ei ole mitään arvoa Tigellinon silmissä enkä minä ymmärrä, mitä sinä tarkoitat. Minä tiedän hyvin, että semmoinen mies, kuin sinä, voi tehdä, mitä hän tahtoo, köyhälle mies-rukalle, kuin minä olen. Säästä minua.
Hän oli lyöty omilla aseillaan. Kuvata silmän-räpäystä, joka seurasi sitä, jona vainajan testamentti oli luettu, on vaikea. Syynä kapteenin naimiseen oli etukynnessä ollut hänen ahneutensa. Kauppiaan hän jo aikoja takaperin tiesi rikkaaksi mieheksi. Mutta tämä mies kitui hirmuista tautia ruumiinmatoa vatsassa.
Suomalaisen pirtissä syntyi vilkas hyörinä ja puuha: pyssyt puhdistettiin, luoteja valettiin, karhukeihäs ja kirves teroitettiin. Liisu-eukko paisteli päiväkauden rieskoja, ja kontteihin sullottiin lihaa, suoloja ja jauhopusseja. Kaikki oli illalla valmista. Rakki sai paksun nahkaisen kaulahihnan, johon oli lyöty nauloja ja rautapiikkejä turvaksi susilta, jos nämä sitä ahdistaisivat.
Minun mieleni on kuin talvinen kuutamo-yö, niin kylmä, niin kirkas ja rintani lyö, kuin muistoja murskaten nyt. Hanki jo paksulta peittää maan. Ihmiset ne uurtavat kukin alallaan ja ystävill' on ylimpänä hyöty. Ol' liian avo sydämein, sen suljen ma työss', ja lapsesta mieheksi vartutaan myös, vaikk' kauvan on leikkiä lyöty. Maailma kulkevi kulkuaan.
Mut varmaan Ilkan neuvo tää Viel' elää kansan suussa: Kauniimpi orjan elämää On kuolo hirsipuussa. Kaarlo Kramsu. Hannu Krankka. Läks joukko reipas, nuori Lakeilta Limingan, Sotahan itsens suori Uhaksi sortajan. Käy Hannu Krankka heitä, Mies uljas, johtamaan; Vienassa surman teitä Jo oppi astumaan. Levinnyt kaikkialla On tieto kamalin; "On lyöty Nokialla Jo joukko Ilkankin."
Simo sydämestänsä mua rakastaa. Jaakko. Jos tahtoo hän, en pakoita. Simo. Tahdonpa rakastaa Sereä, ja sovinnolla nain minä tyttärenne Seren. Jaakko. En tahdo minäkään katkeraa sydäntä rinnassani kantaa, vaan jos tahdot! Simo. Sere on kultani ja liittomme on vahva. Jaakko. No, olkoonpa vaan vahva liittonne, vahva kuin nuijalla lyöty. Vaan muistakaa, etten teitä pakoittanut! Reetta.
FEDERICO. Kas nyt alkaa leikki uudestansa! RAFAEL. Se on siis totta, että tää herra rakastaa teitä? DOLORES. Hänkö? Minä olen kuin puulla päähän lyöty. LEONCIA. Tee vaan itsesi ällistyneeksi. DOLORES. Minä en tiedä mistään, äiti. LEONCIA. Eikö hän siis jo ennen ole sinun edessäsi polviaan notkistanut? DOLORES. Ei, nyt ikään ensi kerran. LEONCIA. Mutta niin sinä kumminkin sanoit.
Mäkelän Mauno oli hiljainen, harvapuheinen, juro mies, niinkuin jo osaksi tiedämme. Hänen sanansa olivat aina niinkuin seinään lyöty kirves; ne eivät vyöryneet eivätkä murenneet, eikä koskaan oltu kuultu hänen sanojansa peruuttaneen; hän oli oikea suomalainen, sanan täydessä merkityksessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät