United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eräänä kauniina päivänä pyysi eno minua lupaustani täyttämään. Minulla on kirja tuolla yläällä, jota lukenemme, sanoi hän. Eno hymyili, keskeytti Emma itsensä, mutta Jumalalle kiitos siitä. No jatka, pyysi Akseli.
Sanottuaan sen kalifi koetti irroittautua sokeasta miehestä, mutta tämä ei päästänyt hänen kättänsä irti. "Herra", sanoi sokea jälleen, "suo anteeksi tungettelevaisuuteni, mutta anna minulle korvapuusti, tai ota lahjasi takaisin. En tahdo rikkoa Jumalalle antamaa lupaustani. Jos tietäisit syyn pyyntööni, niin myöntäisit, että rangaistukseni on kovin pieni."
Ei saata kukaan minun päälleni valittaa. Mutta kylän hallitusmiehet minua vaivaavat kaikella muotoa. Minun on sillen ja tällen velkaa. Nyt he uhkaavat ajaa minua talostani, jos en maksa heille velkaani elikkä kulje heidän tykönä juomassa. Auta minua, Toivonen, muutoin en voi pitää lupaustani.
Vielä on jälellä kaksi kuukautta ... ymmärräthän ... en tahtonut häiritä sinua, en rikkoa lupaustani, minä en ole lähettänyt noutamaan sinua... Jos tulenkin terveeksi, ei tämä menettely kumminkaan ole rehellistä ... sairauden synnyttämän säälin tunteen kiihdyttämänä voi tehdä paljon sellaista ... josta sitten ei kykene vastaamaan ... nyt tilani herättää sinussa osanottoa ... sinä unohdat kaiken muun ... mutta muistaos ... sinulla on vielä vapautesi, sairauteni ei saa aikaan muutosta..."
"Sinä olet niin usein sitä luvannut," huokasi vaimo epätoivossa. "Mutta tällä kertaa minä pidän lupaustani," lohdutti mies, "nyt tahdon jäädä sinun luoksesi." "Oi, kyllä niitä aina on, jotka houkuttelevat sinua pois minun luotani," sanoi vaimo ja pudisti päätänsä. "Sinä tarkoitat Sigvard Hansenia'" kysyi mies surullisesti. "Jumala meitä auttakoon! Hänestä voit olla huoletta.
TUURE. No niin, olkoon oikein tai väärin. Osta sinä leikkikalusi, lapsi hyvä. SIIRI. Sinä rakas, armas jörö-jukka! Mutta onhan se aivan varma! TUURE. Olenko milloinkaan rikkonut lupaustani? SIIRI. Oo, et suinkaan Mutta TUURE. Mutta mitä? SIIRI. Että sinä että sinä TUURE. Eihän lapsi vain ole menettänyt puhelahjaansa? Että sinä että sinä ? SIIRI. Että sinä et kadu!
Kaikkipa sulle ma täytän nyt lupaustani myöten, Hektorin laahasin tänne ja heitän koirien raastaa, 21 sulhoja Ilionin jalosyntyjä sun roviollas kakstoist' uhraan viihdykkeeks oman kostoni vimman." Virkki, ja kohtelun herjaisen koki hältä nyt Hektor, näät hänet kasvoilleen Patroklon paarien ääreen heitti hän hiekkaan.
Olisi voinut sanoa tulevan kolmekymmentäkin. Ja ainoastaan yksi niistä on unhottumaton. Te olette velkaa minulle vedon, herra kreivi, sanoi Kreeta. Te lupasitte minulle isänne kuparisormuksen sinivuokkoa vastaan. En voi täyttää lupaustani, vaikka tahtoisinkin. Kuninkaan sormus hävisi eräässä kaksintaistelussa Slesvigissä, jossa isäni menetti kaksi sormea vasemmasta kädestään.
Ei, sitä minun ei olisi tarvinnut. Mutta sinä teit sen kuitenkin. Olen ottanut sen pyhäksi ohjeekseni, etten jätä sinua mistään tietämättömäksi... Ja lupaustani minä en koskaan riko. Minä luotan sinuun ja luen aina hyväksesi sinun rehellisyytesi ja uskollisuutesi.
"Sillä totta puhuen saapi se panna-kirous olla hyvin tulinen, joka ei jähtyisi, ennenkuin Kyrönkankaan yli on päässyt Pohjan nevoille. Mutta jos koko Pohjanmaa palaisikin helvetin liekeissä, ettepä te kuitenkaan ole tulleet Turun hiippaa lähemmäksi, ellen minä ole mies täyttämään lupaustani". "Se on totta", Ragvald heti virkkoi, "me tarvitsemme toisiamme.