Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Ja minä istun siinä, kuinka kauan istunenkin, ja katselen punaista mustatukkaista tyttöä, mela yhä kainalossa, vaikkei vene liikahdakaan. Se ei ole minusta tietävinäänkään, ei katso kertaakaan muuanne kuin onkeensa. Seisoo ihan liikkumatonna, välistä vain pyyhkäisten itikan otsaltaan. Pihasta tulee sen lihava mammalyllerö ja pysähtyy laiturin päähän. "Etkö jo tule pois?" "En minä vielä."
"No, älä siinä hevosta ällistele, vaan koeta työntää tuolta takaapäin." "Kyllä, kunhan tässä keretään." "Tämmöistäkös tämä on koko väli Pellonpäähän asti?" "Ei; onhan tässä kuivempaakin välillä, mut Pohjolan kujoisilla sitä vasta velliä on." "No, eikö se liikahdakaan?" "Ei, vaan jos herra vallesmanni nousisi " "Tuommoiseenko siivoon? En ikipäivinä." "Mutta mikäs tässä muutoin neuvoksi tulee?"
Niin oli tyyni, että sadan askelen päästä osasi kuulla kuinka orava hyppieli kuivia lehtiä myöten, kuinka irtaantunut oksa putosi puusta, ensin tarttuen alempiin oksiin, kunnes vihdoin putosi pehmoiseen ruohoon, putosi ainiaksi, ei se siitä enää liikahdakaan, vaan hiljakseen mätänee.
kantais kaulan helmilöitä, rinnan ristiä rakentais, panis pääty palmikolle, sitois silkillä hiusta. Mutta minä en liikahdakaan. Hän ehkä riistäis ristit rinnaltansa, helmet kaulasta karistais, menis itkien kotihin, kallotellen kartanohon. Ja hän saa jatkaa matkaansa, poistua ja painua lauluineen lehdon peittoon. Hän on kadonnut ja lakannut kuulumasta.
Mutta Marja ei pankon nojassa seisten liikahdakaan vastaan, vaikka Shemeikka hetken seisoo avosylin ovessa. On totinen, jäykkä, otsa rypyssä. Ei ole näkevinäänkään. Silloin Shemeikka lähemmä tullen näkee pirtin perällä Juhan, rahilla istumassa. Hätkähtäen hän ensin peräytyy askelen. Niinkö? Onko tässä sota vai rauha?
Kyyti tuli, sanoo hän ja kopaisee isäntää jalkaan, mutta isäntä ei liikahdakaan. Kyyti tuli kuulkaa isäntä tahtovat hevosta. Ei se nouse. Ei se nouse, sanoo hän pihalla olevillekin ja ruopii korvallistaai! Survaise kylkeen tottapahan nousee. En minä survaise itse. Kyytipoika on urhoollisempi, vaikka on pienempi... Ylös isäntä hoi!
Päivän Sana
Muut Etsivät