United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Nyt minä tahdon sanoa sinulle yhden asian», sanoi hän Swartille, »jottet enää saisi tehdä minulle samaa kepposta. Minä asetan pääni sinun jalkopäähäsi, sillä lempoko voi tietää, milloin sinä rupeat uudestaan kuorsaamaan.» No hyvä. Toisetkin kiipesivät jälleen levolle, ja pian nukkuivat he kaikki taasen. Ukko Witt nukkui myöskin.
»Tphyi!» hän sylkäisi, »en totta tosiaan, en tässä matoisessa maailmassa...! Juoppo, sika ja muuta ... ihan kuin äitini! Lempoko minua lie siihen villinnytkin?» Hänen tunteensa Sannaa kohtaan olivat niin kummalliset. Hän inhosi ja rakasti, ajatteli ettei hänen ja Sannan välillä vielä saisi ollakaan kaikki lopussa.
Kunhan asiat alkuun saan, lempoko loppua nyt joutaa miettimään! sill'aikaa luiskahtaa saalis käsistäni. Komisarjus miettiköön sopivan lopun; kyllä hän siitäki saa eri korvauksensa. Kannattaa kait' antaa, jos toivojensa perille pääsee! Nyt on oikea hetki. Ja se on ymmärtävän miehen tunnusmerkki ryhtyä toimeen oikealla ajalla. Ah! hän tulee. Toinen kohtaus.. Mistäs tulet? UTRIAINEN. Kylältä.
Aluksi hän närkästyi siitä Antille ja sadatteli häntä: »Sen Ihalaisen vehettähän se oli koko juttu... Lempoko sen ajoikin tiellä minun vastaani!» »Nyt saisi jo kömpiä siitä saunaan... Joka ilta tässä pitääkin sitä sauna-röttelöä katkuuttaa ... ikäänkuin ei olisi muutakin työtä jo ihan korvia myöten!» äkäili Ristiina, paiskaten pankolle kattilan. Mutta Vatanen oli nyt tuittupäällä.
"Perhana, etten ollut kotona", huusi hän, "se olisi huojentanut, jopa tehnyt tarpeettomaksikin aikomuksemme". Matin näin manatessa oli eukko muistanut Heikkiä. Hän nousi vuoteeltansa, jonka laidalla hän oli istunut, ja rupesi kurkistelemaan uunille. Hän käänsi ryysyt siellä, mutta poika ei ennä ollut siellä. "Lempoko hänen on korjannut!" huusi hän. "Kenen?" kysyivät yksin suin miehet.
Aina kun kuultiin, että hän vain oli ottanut osakkeita jossakin yhtiössä, uudessa tai vanhassa, nousi niiden arvo heti ja kaikki rupesivat niistä kilpailemaan. Lempoko häntä nyt oli riivannut! Oliko tuon hiiden Kivimäen onnistunut itse pääpeijakastakin petkuttaa? Siitä ei minulla ole ollut aavistustakaan! ihmetteli hän. Eikä kamreerin nimeä ole koskaan edes mainittu tuon liikkeen yhteydessä.
LALLI. Jumala? Kuka heistä? Lempoko? Hän tätä nykyä on ainoa, Kuin saapi jotain aikaan. Hänellä On kaikki valta taivaassa ja maassa! KERTTU. Voi kauhistavaa! Mitä puhutkaan! LALLI. Ma puhun totta, mutta sinä vaimo Vaan joutavia hoet, latelet! Mik' oikein on sun tarkoitukses? Miksi Sa tulit tänne? Rauhaa toivottamaan! Haa! petollinen!
Merkurius vai mikä Dromedarius lienet, vai ketä olet tänäpäivänä näytellyt! huusi kunnon isäntä linnan puolesta, turhaan koettaen vetää kaapuun verhoutunutta ja synkän näköistä miestä muassaan. Minä olen Neptunus, vai Näkkikö lienen vai Lempoko, häh? Tiedätkö, veikkoseni, minä olen märkä ulkoa ja märkä sisästä, märkä selästä ja märkä mahasta.
Ennen kuusia kumarran, Kun kumarran kunnotonta, Ennen kierrän kieron koivun, Kun ma kierrän kelvotonta; Ennen palvelen pajua, Kun ma palvelen pahoa; Ennen leppeä lepytän, Kun lepytän lempolaista. Lempoko näistä lemmen saapi, Piru kunnian pitävi, Tästä lemmon leisiosta, Pirujen pesäsiasta!
"No, aina jotain, mutta kun ei mitään yritä." "Hmm," mumisi Matti. "Pyytäisit joltain työkaluja lainalle," jatkoi akka. "Lempoko heitä kerjäämään! Koettaisit itse jotain tehdä, niin kuin kehrätäkin. Kehruuta aina saa ... saapa Tiinakin." "Miten minä kehrään, kun ei rukkia ole!" tiuskasi akka, "ja kuten näet tämän lapsen kanssa kyllä on tuskaa, kun ei yhtään tule yksinään toimeen."