Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Saavuta äänet ei etsijän korvaa, sointuja uusia sielunsa sorvaa, lauluja armaita auringon lasten, kukkia, kulmilla autuuden kaste, soivat kuin heleät, hohtavat kellot, kuultaa kuin nukkuvat nurmet ja pellot, läikkyvät lähteet, hiljaiset hirvet, taivahan kullassa lehdot ja virvet, sinipuna-hunnut, tummemmat tunnut, valkeat vaatteet, taivahan-aatteet.
Johannes morsiamineen astui jälleen hevosen selkään, sillä he tahtoivat vielä tänä yönä ennättää kaupunkiin, ja heidän kuljettuaan jo kappaleen matkaa, huusi Dami heidän peräänsä: "Lanko, älä unohda mun nahkahousujani!" Raikas nauru vastasi siihen, ja lauluja kaikueli jälleen, sulhasen ja morsiamen ratsastaessa kuutamoyöllä. Vuorten ja laaksojen poikki.
Täällä, niinkuin Lempälässäkin sekä Vuoleella annoimme kuuloittaa` tulleemme Suomen kieltä Kirjallisuuden Seuran vaatimuksesta tutkimaan, jota varten erinomattain tarvitsemme lauluja, satuja, sanalaskuja ja arvoituksia, jonka kautta saimme rahvaan luopumaan epäelyksistänsä. Pitäisi Suomessakin niinkuin Inkerin maalla kuuloitettaman vasta Jumalan palveluksen lopetettua.
Se, joka voimakkaimmin loistaa ja suurin kaikista on, koska kaikki on täytetty ja täydellisyydessään, hänen siemenestänsä ja väkevyydestänsä on yli-ihminen nouseva!» Niin puhui Zarathustra ja opetuslapset ihmettelit suuresti. Nuoruudessa. Joki tuikkivi kauniisti välkkyellen, Ja lauluja raikuvi kuusi. Kuin turmeltu lapsi mä laiskottelen, Nukun, maaemo, mairitteluusi.
Vaan ei vielä virret kaikki Gottlunnin kotona käynyt, Eikä kielellen kerinnyt: Viel' on lauluja Lapissa, Karjalassa kanteleita, Savossa runon sanoja, Viel' on vanhan Väinämöisen Laululuonto liikkehellä Monen poikasen povessa, Monen vaimon vartalossa; Suomi syytääpi sanoja, Savon lapset lausehia.
Silloin se minullakin yhtäkkiä alkoi kasvaa siksi, mikä se oli muilla. Isänmaallisia puheita kuultaessa, isänmaallisia lauluja laulettaessa ja isänmaanmaljoja juotaessa se saattoi paisua valtavaksi tunteeksi pienimmästäkin kosketuksesta.
Tästä nähdään, että vanhoja lauluja vähän muulloin on voinut hävitä, kuin alussa, koska vielä yksiltä laulettiin, ja runot, jotka vielä nyt yksiltä lauletaan, mahtaavat olla myöhemmin tehtyjä, taikka muita vanhempia lauluja, kaunistettuja Kalevalan asioilioiden nimillä ja niiden asioihin sovitettuja. Näihin luulen kuuluvan alkupuolen Kalevalan 31:stä runosta.
Tämän lisäksi tulee hänen toimensa, joka hänen tutustaa niin vaaroihin, että kuolema pidetään oikein perheesen kuuluvana, kamalana vieraana, joka päivittäin piilee oven takana uhriaan odottamassa. Rannikon asukkaiden laulut ovat yhtä yksitoikkoisia, kuin muukin yleensä pitkäveteisiä, surumielisiä säveliä, usein liikuttavaisia lauluja laulellaan maatöissä.
Tästä kaikesta lienee arvattava syy siihen, että Korhosen lauluja pidettiin suuressa arvossa ja että niistä muutamat levesivät ulommaksi Hämeesen, Pohjanmaalle ja Karjalaanki.
Ellen'in matkimis-halu oli jo mallikseen ottanut ympäröivän luonnon ja pelkoa hän ei tuntenut. Kävellä käsillään, liverrellä kuin leivonen, laulaa rakkauden lauluja, sitä hän teki käskemättäkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät