United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
On niinkuin Hamlet prinssi pilvilöistä Poloniusta ivais lausuen: »Minusta näyttää pilvi kärpäseltä, Ei, kameelin se onkin näköinen». Niin puhui Zarathustra. Mutta koska ehtoo tuli, menivät Zarathustra ja hänen opetuslapsensa vuorelle tarkastamaan tähtiä.
Vaikeutta enensi Vasilille vielä seuraava seikka: Hän oli kerran ruvennut lukemaan Hannekselle Nietzschen kirjaa »Also sprach Zarathustra», joka oli eräässä suhteessa muuttunut melkein evankeliumiksi kaikille vallankumouksellisille, siinä kun arvosteltiin säälintunne pelkäksi heikkouden hyveeksi, josta todellisen yli-ihmisen täytyi olla vapaana.
Saksassa kehittää Friedrich Nietzsche suvereenisen yksilöllisyyden ajatuksen, jonka täydellisin tähän-astinen ilmestysmuoto lienee Goethen korkeaan koskemattomuuteen soinnutetussa personallisuudessa havaittavana, syvästi haltioituneeksi, profeetalliseksi runoudeksi: Näin puhui Zarathustra.
Ja koska he vuorella istuivat ja ylös taivaasen silmänsä nostivat tai alas laaksoon katsoivat, jossa metsä kasvoi pitkin jyrkänteitä, painoi Zarathustra alas päänsä ja vaipui ajatuksiinsa. Sen jälkeen kohotti hän taaskin päänsä, puhui ja sanoi: »Kuinka usein en ole teille sanonut nämät sanat: paetkaat hyvää ja ahkeroitkaat sitä, joka pahaa on!
Leinon nykyiselle proosalle on tunnusmerkillistä, että teonsana mikäli mahdollista sijoitetaan lauseen loppuun; ja valitettavasti Aarni Kouta katsoo olevansa velvollinen menettelemään samoin. Tarkoitus on kai täten saada sanonta raamatullisesti korkeatyyliseksi, mutta keino on liian helppohintainen: syntyy vain köyhää mahtipontisuutta. Kaukana ovat nyt Zarathustra ja Antikristus.