Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. marraskuuta 2025
Samaan aikaan menetti Lauri Larsson kokonaisen viljalaivaston Hollannissa ja kaikesta tästä joutuivat hänen asiansa rappiolle, vaikka hän itse pysyikin murtumatonna. Edellisen kertomuksen lopulla hän seisoi vielä suorana ja jäykkänä taistellen kovaa onneaan vastaan. No, ja kuinka sitten kävi? Sitten tulivat taas maalle kovat ajat 1741 vuoden surkean sodan mukana.
Perttilän talosta älkää huoliko; jos ette saa sitä sillä tavalla, niin saatte sen sitten, kun olen kapakkaan nukkunut. Täällä tulee hauska elämä, ja te tulette ansaitsemaan rahaa. Kuinka paljon maksaa kunnon miehen onni ja menestys? Ja mitä maksatte ihmisen sielusta? Larsson avasi oven ja huusi renkejään. Mutta Penna oli nyt pahalla päällään.
Larsson tunsi hänet heti kohta, ja kummallinen, ivallinen hymy värähti vanhuksen lakastuneilla huulilla. Bertelsköldkin tunsi vanhan vihollisensa, jonka puheille hän vast'ikään oli aikonut pyrkiä, tarjotakseen hänelle loistavaa sovintoa pyytämällä porvarintytärtä kreivittärekseen.
Omituinen aavistus mielessään riensi Larsson tulevia vastaan ja niinkuin salama syöksyi Meri hänen rinnallaan ulos. Naristen sulkeutui tuvan ovi heidän jälkeensä ja hetkinen kului, ennenkun se uudelleen aukeni.
Hakekaa se sama sormus, jota ennen kannoitte sormessanne, se, jonka sisäpinnassa on R.R.R., ja se on, niinkuin tiedätte, kuparista ja kaiken maailman kulta on tyhjää siihen verraten, Mutta varokaa sitä itse pitämästä, sillä silloin muutan teidät kuonaksi! Tuokaa se minulle, niin teen teille vuorittain kultaa, valtamerittäin puhdasta kultaa, Larsson!
Vaan kukaan oi virkkanut mitään; Gabrielle seisoi ääneti Robertin vieressä, eikä tahtonut vaivata häntä väsyttävillä kysymyksillä, ja Robert tuijotti ajatuksissaan ulapalle merelle, jolla välin työmies meni sisään ilmoittamaan pastorin tuloa. Muutaman minuutin kuluttua Larsson tuli takaisin. Hän oli hyvin liikutettu, kyynelissä silmin hän lausui vapisevalla äänellä.
Juuri tähän tahtoi Larsson tulla. Mutta hän vastasi välinpitämättömästi: Voinhan tuon luvata. Ei se kuitenkaan ole muuta kuin lirun larua. Se nyt on niin kertoi kapteeni vastahakoisesti että minä olin hiukan hunningolla, niinkuin valtiopäivämies tietää... Sen tietää Jumala ja koko maailma vastasi Larsson.
Tuntuu kuin vanhan auringon hän tehnyt ois valoa vaille. Paha on katsoa päivää päin: se näköhön vikoja saapi. Aurinko tää ei teekään näin, vaan silmiä vahvistaapi. J.n.e. Se taikavoima, josta Ester Larsson semmoisella luottamuksella oli puhunut kuninkaalle, ei ollut ainoastaan rakkauden voima, sillä oli myöskin eräs tavallisempi tai jos niin tahdotaan, todellisempi muoto.
Ja hänen takanaan seisoivat Meri ja vanha Larsson, molemmat ristissä käsin, ja katsoen ankaraa vanhusta rukoilevasti silmiin, virkkoivat hekin: isä, tässä on poikasi, anna hänelle siunauksesi. Hetkisen näkyi Perttilä taistelevan itsensä kanssa, hänen huulensa vapisivat hiukan ja tietämättään ojensi hän jo kätensä nostaakseen ylös nuorukaisen jalkojensa juuresta.
Itse olen aikonut samaa ehdottaa. No, sitten olemme yhtä mieltä. Minulle ja perheelleni tulee olemaan suuri kunnia saada nähdä herra kreivi vieraanamme tyttäreni häissä, jotka pidetään jonkin viikon kuluttua. Larsson oli hyvin harkinnut tämän piston, jonka hän tähtäsi vastustajaansa. Se ei kumminkaan tullut aivan niin odottamatta kuin hän oli luullut.
Päivän Sana
Muut Etsivät