Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Hiki tiukkui hartioista, Vieryvät vesipisarat, Vieryvät veren näkoisnä, Peseepi pahimman nurmen, Joka kauvan kastettuna Virhiksi veren vioilla Aina asti Aabelista, Kainin lyödystä kädellä. Tässä työssä työlähässä Enkeli edes tuleepi, Lohduttaapi Luojoansa, Vaivan alla vahvistaapi. Koska nouseepi kedosta, Tuleepi tykö omainsa, Nukkui Siimoni surussa, Johannes unehen juuttui, Jaakobi jalo väsynyt.
Aika antoi onnen mullen, Aika antoi aika käellä, Aika antoi arvon mullen, Aika arvoni alensi. Kylläpä minä kykenin Nuorempana nuotallenkin, Vaan nyt vanhana vapisen, Voimatoinna viroottelen. Näin se näkyypi toeksi Varsin vanha sananlasku: Kerran ompi miesi miessä, Kahestikkin kampurana. Aika linnat liitteleepi, Aika vallit vahvistaapi, Aika muurit murteleepi, Västingitkin väisteleepi.
Tuntuu kuin vanhan auringon hän tehnyt ois valoa vaille. Paha on katsoa päivää päin: se näköhön vikoja saapi. Aurinko tää ei teekään näin, vaan silmiä vahvistaapi. J.n.e. Se taikavoima, josta Ester Larsson semmoisella luottamuksella oli puhunut kuninkaalle, ei ollut ainoastaan rakkauden voima, sillä oli myöskin eräs tavallisempi tai jos niin tahdotaan, todellisempi muoto.
Päivän Sana
Muut Etsivät